Elisan on ottanut 800 gigabitin tekniikan käyttöön runkoverkossaan ensimmäisenä maailmassa. Juniperin reitittimet moninkertaistavat runkoverkon tiedonsiirtokapasiteetin ja kiihdyttävät samalla mobiili- ja valokuituverkkojen kehitystä.
Runkoverkko on myös olennainen osa maan huoltovarmuutta: se yhdistää kunnat toisiinsa ja kuljettaa tietoliikennettä Suomen ja muiden maiden välillä. Suomen päästä päähän ulottuva runkoverkko koostuu runkokuitukaapeleista, ja se yhdistää kunnat toisiinsa. Samalla runkoverkko toimii pohjana entistä kattavampien ja kyvykkäämpien mobiili- ja valokuituverkkojen rakentamiselle, joiden kautta kuluttajat ja yritykset nettiyhteyttä käyttävät.
Maailman ensimmäinen 800 gigan koherentti runkoverkkoyhteys otettiin marraskuussa käyttöön Elisan verkossa. Helsingissä sijaitseva yhteys hyödyntää Juniperin PTX-sarjan reitittimiä ja JCO800-sarjan koherenttia optiikkaa. Koherentin optiikan avulla runkoyhteyden tiedonsiirtonopeutta voidaan nostaa merkittävästi: yksittäinen kuitupari voi kuljettaa dataa jopa 800 gigan sekuntinopeudella, mikä on tuplasti enemmän kuin aiemmin.
Marraskuun alussa Elisa tiedotti kasvattavansa valokuituverkkonsa nopeuksia tulevina vuosina kohti 100 gigabittiä. Jotta näin nopeita yhteyksiä voidaan jatkossa toimittaa asiakkaille asti, pitää myös taustalla toimivaa runkoverkkoa vahvistaa.
Elisan teknologiajohtaja Kalle Lehtisen mukaan Elisa pystyy vahvan runkoverkon avulla vastaamaan asiakkaiden kasvaviin tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa. - Satojen gigojen runkoyhteyksiä on aiemminkin tarvittu paikallisesti datakeskusten tarpeisiin. Tekoälyn ja pilviyhteyksien edetessä datan pitää liikkua entistä enemmän myös datakeskusten välillä, ja tämä vaatii runkoverkon jatkuvaa kehittämistä, Lehtinen kuvailee.
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
