Kun menee elektroniikkaliikkeeseen ostamaan uutta kaapelia tietokoneeseen tai älypuhelimeensa, tarjolla on leegio eri valmistajien tuotteita. Mutta onko sillä väliä, kenen valmistajan kaapelin ostaa, kunhan liittimet sopivat omaan tarkoitukseen? On sillä väliä, kuten testi kertoo.
ETN:n saama testausmateriaali käy läpi yhdeksän eri valmistajan tuotteet. Testaus on varsin simppeli, mutta kertoo samalla palon niiden laadusta. Testauksessa simuloitiin vuoden normaali käyttö, ja mitattiin niiden sähköiset ominaisuudet sekä ennen testiä että sen jälkeen.
Ensin kaapeleista katsottiin niiden paino. Tämä on tärkeää, koska kaapelin paino suhteessa sen pituuteen kertoo komponenttien laadusta sekä käytetyn kuparin määrästä. Testissä Sandströmin (Lightning – USB) kaapeli oli kevyin, se painoi 20 grammaa metriä kohti. Eniten kuparia oli suhteellisesti Ifrogzin, Volutzin ja Ankerin kaapeleissa, joiden paino oli lähes 30 grammaa metriä kohti.
Seuraavaksi kaapeleista mitattiin jännitepudotus VDROP. Testattavissa Applen laitteiden lataamiseen käytettävissä kaapeleissa jännitteen on oltava mahdollisimman lähellä 5 volttia, jotta lataaminen onnistuisi luvatulla nopeudella. Applella on oma MFi-vaatimus: Jännite ei saa pudota alle 4,55 voltin kynnyksen kaapelin pituudesta riippumatta.
Testatuita yhdeksästä kaapelista yksi (Ifrogz) laski 4,41 volttiin eli kaapeli olisi Applen testissä hylätty. Muut kahdeksan kaapelia läpäisivät testin, mutta esimerkiksi Applen oman kaapelin jännitepudotus oli näistä läpäisseistä toiseksi huonoin. Paras arvo oli Volutzin kaapelilla, jossa mitattu jännite oli 4,71 volttia.
Tämän jälkeen kaapelit laitettiin taivutustestiin. Niitä taivutettiin 50 tuhatta kertaa, mikä vastaa vuoden päivittäistä käyttöä. Kaapeleihin asennettiin 200 gramman painot ja niitä taivutettiin 120 asteen kulmaan 50 tunnin ajan.
Testi jälkeen kaapelin jännite mitattiin uudelleen. Nyt enää Volutzin ja Applen oma kaapeli läpäisivät Applen raja-arvon lukemalla 4,69 volttia. Kaikki muut kaapelit jäivät lukeman alle. Applen kaapeli läpäisi testin niukasti lukemalla 4,55 volttia. Heikoin oli Sandströmin kaapeli, josta ei enää saatu mitattua jännitettä.
Testi osoittaa, että kaapelia ostettaessa pelkät speksit eivät kerro koko totuutta. Mikäli valmistaja ei kerro jonkinlaisia arvoja kaapelin suorituskyvylle ja sen kestämiselle, kannattaa ostaa kaapeli, jossa on mahdollisimman pitkä takuu. Yleensä valmistajat lupaavat kaapelinsa kestävän noin 15 tuhatta taivutusta, eli jossakin vaiheessa ne tulevat elinkaarensa päähän.
Eri valmistajien kaapelien jännitelukemat, kun niitä oli rasitettu vuoden käyttöä simuloivalla kokeella.
