Ensi torstaina Euroopan parlamentti äänestää kannastaan lainsäädäntöön, joka koskettaa meitä kaikkia. Euroopan datastrategiaa koskevan mietinnön esittelee parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri. joka eilen valotti asian tilaa Euroopan parlamentin Suomen-toimiston järjestämässä tilaisuudessa.
EU:n datalainsäädäntö on äärimmäisen tärkeä hanke, sillä se määrittelee jatkossa datankäytön periaatteista sekä yritysten, viranomaisten että eurooppalaisten kannalta. Kumpula-Natrin mukaan asian tärkeys näkyy myös mietinnän saamien muutosehdotusten määrässä: niitä eri valiokunnissa tuli satoja.
Syksynä Data Actiksi muuttuvalla datastrategialla on oikeastaan kaksi keskeistä tavoitetta. Ensinnäkin halutaan toteuttaa datan yhtenäismarkkinat ja mahdollistaa eurooppalaisten toimijoiden kilpailukyky. Kumpula-Natri muistutti, että datatalouden koon ennustetaan kasvava yli 800 miljardiin euroon seuraavan neljän vuoden aikana. Tämä olisi 6 prosenttia koko EU:n bruttokansantuotteesta.
EU:ssa tavoitellaan myös sitä, että data olisi yhteentoimiva eri sektoreiden ja toiminta-alueiden kesken. EU:n kielellä puhutaan yhteisestä data-avaruudesta. Kumpula-Natri muistutti siitä, että lainsäädännön ja yhteisten pelisääntöjen luomisen ongelma on se, että jäsenmaat ovat niin erilaisia. Suomessa on totuttu siihen, että julkiset dokumentit ovat digitaalisia ja avoimia. Monissa maissa järjestelmät ovat tähän verrattuna kivikautisia.
EU:n prosessit ovat aina pitkäkestoisia ja kimurantteja, ja näin on myös Data Actin kanssa. Eilisessä tilaisuudessa puhunut liikenne ja viestintäministeriön tietoliiketoimintayksikön johtaja Maria Rautavirta korosti, että LVM on painottanut yksilön keinoja hallita omaa dataansa.
Rautavirran mukaan suomalainen MyData on hyvä malli, jota Suomi ajaa koko EU:n alueelle. Tällä hetkellä eurooppalaisten data ei ole eurooppalaisten hallussa. Esimerkiksi pilveen tallennettavasta datasta 70 prosenttia menee amerikkalaisten pilvipalveluyritysten palvelimille.
Tätä puutetta on yritetty paikata GAIA-X-hankkeella, joka olisi eurooppalainen pilvi-infra. Sitra selvittää jo laajasti suomalaisten toimijoiden mahdollista roolia tulevassa GAIA-pilvessä.
Toinen tärkeä tavoite Data Actin valmistelussa on saada datankäyttö vastaamaan eurooppalaisia arvoja. Käytännössä tämä tarkoittaa datan avoimuutta ja ihmisten yksilönsuojan turvaamista. Mahtaako se onnistua unionissa, jossa jäsenet usein näkevät lainsäädännön vain keinoksi yrittää turvat omia intressejään?
- Olen luottavainen, että jäsenmaat näkevät datan jakamisen suhteen Euroopan sisämarkkinoiden hyödyn. On selvää, että jos data saadaan liikkumaan reiluilla pelisäännöillä ja luottamuksella EU:n sisällä, ovat hyödyt esimerkiksi yrityksille moninkertaiset. 446 miljoonaa ihmistä on paljon enemmän kuin 5,5, miljoonaa, Kumpula-Natri sanoo.
Hän uskoo, että jäsenmaiden sijaan enemmän haasteita tulee aiheuttamaan se, että datatalouden ja digitalisaation saralla eri jäsenmaissa ollaan hyvin erilaisissa lähtökohdissa. - On luontevaa, että datan jakamisen hankkeita syntyy ensin alueellisemmin, esimerkiksi Suomeen tai Pohjoismaihin. Lisäksi etenkin julkisen datan jakaminen vaatii uudenlaista kulttuuria, ja tämän levittämistä.
Kumpula-Natrin mukaan on tärkeää varmistaa, että tehdyt data-aloitteet voivat myöhemmässä vaiheessa kasvaa EU:n laajuisiksi. - Tämän vuoksi EU on juuri tekemässä DGA:n ja Data Actin kaltaista lainsäädäntöä. Ensisijaisen tärkeää on tärkeää tunnistaa, mitä dataa on ja missä, ja millä käytännöillä sen saa jaetuksi. Toki pelisääntöjä noudattaen, Kumpula-Natri päättää.
