Euroopan unioni yrittää asettaa pelisääntöjä digitaalisille palveluille. DSA-lainsäädännön (Digital Service Act) hankalin kysymys koskee somealustoja ja sananvapautta. Kuinka turvata sananvapaus? Kuka määrittelee, mitä sisältöjä somesta saa tai pitää poistaa?
DSA eli digitaalisten palveluiden EU-lainsäädäntö tulee suureen tarpeeseen. Edellisen kerran EU määritteli internetin säätöjä 20 vuotta sitten, jolloin määriteltiin sähköisen kaupan pelisääntöjä.
Tänään pohjoismaiset mepit esittelivät DSA-reguloinnin lähtökohtia ja haasteita. Tanskalaisen Christel Schaldemosen mukaan eurooppalaista demokratiaa uhkaa se, miten algoritmit toimivat isoilla alustoilla.
- DSA-ehdotus on hyvä lähtökohta, mutta siitä puuttuu vielä moni asia. Käyttäjälle pitää myöntää tiettyjä oikeuksia. Jos tili uhataan poistaa tai laittaa jäähylle, siitä pitää saada varoitus. Tilin poistamisesta pitää myös voida valittaa.
Somejättien suuri valta kävi ehkä selvimmin ilmi tammikuussa, kun Twitter esti presidentti Donald Trumpin tilin käytön lopullisesti. - Haitallisen (harmful) sisällön poistaminen on erittäin hankala kysymys. Regulaattorin ei pidä määritellä, mitä sisältöjä poistetaan, mutta alustojen pitää olla kuitenkin vastuussa siitä, mitä niiden sisällä julkaistaan, Schaldemose korosti.
Kokoomuksen Henna Virkkunen toimii parlamentin teollisuusvaliokunnassa DSA-esittelijänä. Hänen mukaansa laittoman sisällön jakamisen haluavat estää kaikki, mutta ongelmia tulee jo siitä, että eri jäsenmaissa eri asiat määritellään laittomaksi.
- Pohjoismaissa ei ole tapana ylireguloida asioita, mutta muualla Euroopassa on usein tehty niin. Keskustelu keskittyy nyt isoihin austoihin, mutta uusi lainsäädäntö koskee kaikkia toimijoita, ei vain Facebookia, Twitteriä ja Instagramia. Pk-yrityksille ei pidä asettaa liikaa vaatimuksia, Virkkunen korosti.
Some-alustojen haaste on se, että niistä on tullut tavallaan julkisia tiloja. Sellaisena ne ovat tärkeitä välineitä yhteiskunnalliselle keskustelulle ja jopa demokratian toteutumiselle.
Ruotsalainen Arba Kokalarin mukaan DSA-lansäädäntö on erityisen tärkeä Pohjoismaiden kannalta. - Meillä on vahva historia ilmaisunvapauden suojaamisessa ja vahva internet-historia, sekä eturivin yrityksiä. DSA:n tarkoitus on selventää sitä, miten laki toimii verkossa.
- Tässä on kolme tärkeää periaatetta. Ensinnäkin pitää ymmärtää, että se mikä on laitonta verkon ulkopuolella, on laitonta myös verkossa. Toiseksi sananvapautta pitää suojella: ei voi tulla tilannetta, jossa alustoista tulee totuuden määrittelijöitä. Kolmanneksi pitää välttää yliregulointia. Emme halua DSA.sta uutta GDPR:ää.
Kokalarin mukaan parlamentissa on jo kuultu ajatuksia, jotka uhkaavat DSA-ehdotuksen sisältöä. – Jotkut haluavat reguloida haitallisia sisältöjä. Tämä on erittäin vaarallinen ajatus.
Lisäksi jotkut ryhmittymät parlamentissa haluavat kieltä kohdennetun mainonnan. Toiset haluavat määritellä somealustat julkaisijoiksi (publishers), jolloin niiden vastuut muuttuisivat merkittävästi.
- DSA ei voi kattaa kaikkea. Sen pohjalta ei pidä kieltää esimerkiksi terroristisia sisältöjä, koska ne ovat jo muun lainsäädännön perusteella örkeää rikollisuutta.
DSA-ehdotuksen mukaan kansalliset viranomaiset voivat määrätä alustan poistamaan sisältöjä, oli alusta missä maassa tahansa. Tämä on hankala määritys, koska some ei tunne valtioiden rajoja. - Saksa ei voi määritellä mitä on laitonta Tanskassa tai Ruotsissa, Kokalari selvensi.
DSA:n tehtävänä harmonisoi sen, miten laiton sisältö poistetaan. Kukin jäsenmaa määrittelee sen, mitä on laiton sisältö. - Haitallinen sisältö on vaikeampi kysymys: lainsäätäjä ei voi sanoa, mitä on haitallista. Ainoa keino on vaatia, että somealustat ovat avoimempia käyttämiensä algoritmien osalta. Miten ja millä perusteilla moderoidaan, Schaldemosen kysyy.
Sananvapaus on iso ongelma internetissä ja somealustoilla. Moni kysyy, oliko Trumpin poistaminen Twitteristä oikein. Jos some on julkinen tila, pitäisikö kaikilla olla oikeus päästä tähän tilaan?
Arba Kokalarin mukaan Trump-keskustelu osoittaa, että uutta regulaatiota tarvitaan. - Jos meillä olisi juridinen selvyys siitä, mikä on laitonta sisältöä, tästä ei edes keskusteltaisi.
Euroopan parlamentti otti ennakolta kantaa digipalvelusäädöksen sisältöön täysistunnossaan 21.10.2020. Sen jälkeen Euroopan komissio julkaisi asetusehdotuksensa 15.12.2020. Asetusehdotuksesta neuvotellaan juuri nyt ja siitä päätetään yhteispäätösmenettelyssä, eli parlamentti ja EU:n neuvosto päättävät asetuksen lopullisesta muodosta yhdessä.
Kuva: Unsplash
