Viranomaisverkko Virve siirtyy kohti uusia teknologioita. Erillisverkkojen asiakas- ja teknologiapäivillä lokakuun lopulla soitettiin ensimmäinen julkinen ryhmäpuhelu Virve 2 -verkon yli, mutta tulevaisuudessa viranomaispuhelut ja -data voi liikkua miehittämättömien lennokkien eli droonien välityksellä ja jopa satelliittien kautta.

Droonit ja NTN-satelliittiyhteydet tarjoavat monipuolisia hyötyjä sekä viranomaisille että kansalaisille. Erillisverkkojen tuore Turvallisuuskriittisen teknologian trendit -katsaus käsittelee niiden nykykäyttöä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Kyse ei ole mistään futuristisesta hankkeesta. Lokakuisessa demossa Kuopion Pelastusopiston harjoitusalueelta etäyhteyden yli pidetyssä esittelytilaisuudessa Erillisverkkojen Ryhmäviestintäpalvelu (RVP) oli integroitu drooniin, joka toimi pelastustoiminnan tukena ja auttoi löytämään tulipalopaikan integroidun lämpökameran avulla. Tilannekuva välitettiin videona droonista Virve 2 -mobiililaajakaistaliittymällä Erillisverkkojen Turvapilveen ja sitä kautta pelastushenkilöstölle.

Miehittämättömiä aluksia on ollut sotilaskäytössä jo pitkään. Drooneissa käytettävät teknologiat, saatavuus ja hintataso ovat kehittyneet siten, että samaa teknologiaa käytetään paljon myös arkisemmissa viranomaistehtävissä. Suomessa esimerkiksi Poliisi hyödyntää drooneja erilaisissa tehtävissään, ja pelastuslaitoksilla on jo vuosien ajan ollut oma drooniohjeistus käyttötarpeeseen soveltuvan tilannekuvan saamiseksi tapahtumapaikalta.

Drooneissa käytettävän teknologian saatavuus ja hintojen lasku on tuonut ne sotilaskäytöstä myös arkisempiin viranomaistehtäviin. - Pelastuslaitosten toimintaa voisi tukea kolaripaikalta saatavalla, esianalysoidulla ja rikastetulla videokuvalla jo ennen pelastusyksiköiden perille ehtimistä. Ensihoitoa on jo Alankomaissa tehostettu kuljettamalla drooneilla hälytyspaikalle defibrillaattoreita ja hoitotarvikkeita, Erillisverkkojen kehityspäällikkö Janne Ahava kertoo.

Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa drooni on usein nopein keino saada apua tai havaintoväline onnettomuuspaikalle. Suomessa on myös tutkittu drooniparvien etsintäalgoritmeja menestyksekkäästi.

- Toistaiseksi droonit ovat suorittaneet tehtävänsä useimmiten ihmiskäyttäjän avustamana, etäohjauksella ja pääosin näköyhteydellä. Lähitulevaisuudessa ilma-alusten näköyhteyden ulkopuolella tapahtuvan autonomisen toiminnan käyttömahdollisuudet paranevat, Ahava sanoo.

Toinen vahvassa kasvussa oleva turvallisuusteknologian trendi on matalan kiertoradan satelliitit. Satelliittitietoliikenne on jo useamman vuosikymmenen ajan ollut radioverkolle vaihtoehdon tarjoava tapa toteuttaa tietoliikennereitti. Viime vuosina taivaalle on lähetetty ja kiihtyvällä tahdilla käyttöönotettu eri toimijoiden matalamman kiertoradan satelliitteja.

Matalamman kiertoradan satelliittitietoliikenne toisi hyötyjä jo sellaisenaan erilaisille turvallisuustoimijoille muun muassa kiinteän tietoliikenteen varmennusratkaisuina. Mielenkiintoisia näkymiä tarjoaa myös NTN (Non Terestial Network) eli perinteisten teknologioiden, kuten satelliittitietoliikenteen ja mobiiliteknologian yhdistäminen.

- NTN:n avulla meidän jokaisen taskusta löytyvien tavanomaisten älypuhelinten ja muiden päätelaitteiden käytettäväksi tulee tulevaisuudessa maanpäällisen radioverkon lisäksi satelliittiyhteyden kautta toimivat palvelut, Ahava kertoo.

Satelliittien käyttö on jo olennaisessa roolissa varautumisen välineenä esimerkiksi Ukrainan sodassa. Suomen näkökulumasta satelliittien sulautuminen mobiiliverkkoihin toisi varautumiseen uuden ulottuvuuden, jos Virve 2 -liittymän palvelualuetta voitaisiin turvata samoilla päätelaitteilla esimerkiksi talvimyrskyjen aiheuttamissa sähkökatkoissa.

Erillisverkkojen teknologiakatsaukseen voi tutustua täällä.