Kyberturvallisuusyhtiö Fortinetin raportti osoittaa, että niin sanottujen wiper-haittaohjelmien käyttö kyberhyökkäyksissä lisääntyi huomattavasti vuonna 2022. Rajut hyökkäykset ovat kohdistuneet sekä kriittiseen infrastruktuuriin että monikansallisiin yrityksiin.
Pyyhkimistä tarkoittavasta englannin kielen sanasta nimensä saaneen wiper-ohjelman päätarkoitus on pyyhkiä (ts. tyhjentää) hyökkäyksen kohteena olevan tietokoneen kovalevy. Tehokasta kyberhyökkäystä käytetään poistamaan kriittisiä tietoja tartunnan saaneista laitteista. Esimerkiksi Viasatin satelliittiin kohdistui viime vuonna wiper-hyökkäys, jonka seurauksena yrityksen kymmenet tuhannet asiakkaat eri puolilla Eurooppaa menettivät internetyhteytensä.
Fortinetin mukaan vaikuttaa siltä, että hyökkäysten lisääntyminen johtuisi venäläismyönteisistä hakkeriryhmistä. Suuri osa kyberhyökkäyksistä on kohdistunut ukrainalaisiin järjestöihin sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Vaikka iskuja ei ole virallisesti vahvistettu venäläismielisten toimijoiden tekemiksi, niiden kohteet ovat olleet Venäjän armeijan etujen mukaisia. Vuoden 2022 aikana havaittiin seitsemän Ukrainan infrastruktuuriin tai ukrainalaisiin yrityksiin kohdistunutta hyökkäystä, joiden tavoitteena oli tuhota kriittistä infrastruktuuria.
– Wiper-tyyppisten hyökkäysten lisääntyminen on vakava uhka verkottuneelle maailmalle, jossa nykyään elämme. Tiettyyn kohteeseen tehdyllä hyökkäyksellä voi olla tuhoisia vaikutuksia myös muualla maailmassa. Tämä huomattiin Viasat-hyökkäyksessä, joka paitsi katkaisi monien yhtiön asiakkaiden yhteydet, myös pysäytti yli 5 800 saksalaista tuulivoimalaa, sanoo Suomen Fortinetin järjestelmäsuunnittelusta vastaava Jani Ekman.
Tyypillinen wiper-hyökkäys on usein niin kutsuttu mato, sovellusten haavoittuvuuksien kautta leviävä haittaohjelma, joka hyödyntää verkkoyhteyksiä uusien kohteiden löytämiseksi. Kun haittaohjelma tartuttaa uuden koneen, isäntäkoneen tiedot tuhoutuvat. Ohjelma on suunniteltu varmistamaan, että poistettujen tietojen palauttaminen on täysin mahdotonta, sillä se myös ylikirjoittaa kiintolevyn tiedot yhdestä kahdeksaan kertaan.
Toisin kuin monissa muuntyyppisissä kyberhyökkäyksissä taloudellinen hyöty ei tavallisesti ole wiper-hyökkäysten ensisijainen tavoite. Koska uhrin tiedot tuhotaan, niiden palauttamisesta ei voi vaatia lunnaita. Usein kyse on pikemminkin pelkästä toimintojen sabotoinnista.
- Hyökkäyksellä voi joka tapauksessa olla tuhoisia seurauksia uhrille. Tämäntyyppisiä matoja käytettäessä ei myöskään ole takeita siitä, että hyökkäys kohdistuu vain aiottuihin kohteisiin. Tähän asti yksi huomattavimmista wiper-hyökkäyksistä on ollut NotPetya, joka levisi nopeasti maailmalle ukrainalaisesta kirjanpito-ohjelmistosta ja muun muassa lamaannutti useita pohjoismaisia satamia, Jani Ekman kertoo.
Kuva: AdobeStock
