Entistä useampi suomalainen uskoo tunnistavansa kyberhuijauksen, käy ilmi Elisan teettämästä tutkimuksesta. Raportti paljastaa lisäksi, että viime vuonna yli 90 prosenttia suomalaisista kertoi altistuneensa huijausyritykselle. Joka kymmenes tunnisti tulleensa varmasti huijatuksi.
Vuoden 2022 lopulla 42 prosenttia suomalaisista uskoi tunnistavansa kaikki huijausyritykset, kun edeltävänä vuonna samaan uskoi pystyvänsä vain joka kolmas suomalainen. Itsevarmimpia ovat 18-24-vuotiaat, jotka käyttävät kyselyn mukaan myös vähiten tietoturvapalveluita.
Kyselyn mukaan peräti joka viides suomalainen ei tehnyt huijatuksi tulemisen jälkeen mitään toimenpiteitä, vaan jäi ainoastaan odottelemaan seurauksia. Elisan tietoturvajohtaja Teemu Mäkelän mukaan kehityssuunta on erittäin harmillinen, vaikka yksittäisellä kansalaisella voikin herätä kysymys, onko omilla teoilla suurta merkitystä.
- Tässä voi näkyä myös väsymys erilaisiin kyberuhkiin ja kybervarautumiseen. Kannustaisin kuitenkin kaikkia tekemään edes perustoimenpiteet, eli esimerkiksi vaihtamaan salasanan, palauttamaan laitteen tehdasasetukset sekä ilmoittamaan asiasta palveluntarjoajalle ja viranomaisille tarvittaessa. Näin voi estää hyökkäyksen vaikutusten leviämisen omaan lähipiiriin, Mäkelä jatkaa.
Tutkimuksen mukaan huijauspuheluille altistuneiden suomalaisten määrä laski 15 prosenttiyksikköä vuoteen 2021 verrattuna. Sen sijaan pikaviestimillä ja tekstiviesteillä tehdyt huijaukset yleistyivät, ja vuonna 2022 yli puolet suomalaisista kohtasi huijauksen näiden kautta. 18–24-vuotiailla vastaajilla somekanavien merkitys korostui: 59 prosenttia nuorista aikuisista altistui huijausyritykselle somessa. Kaikki ikäryhmät huomioiden sähköposti on kuitenkin edelleen yleisin huijarien käyttämä kanava.
- Huijauspuheluiden esto on toiminut Suomessa esimerkillisesti ja kyberrikolliset ovat siirtyneet uusiin kanaviin tai maihin. Nuorilla aikuisilla viestintä painottuu sähköpostin ja puheluiden sijaan someen, jonka takia myös uhkia tulee siellä entistä enemmän vastaan, Mäkelä kommentoi.
Suomalaiset uskovat edelleen vahvasti luottamuskriittisten toimialojen tietoturvallisuuteen. Kärjessä ovat pankit ja vakuutusyhtiöt, virastot ja julkishallinto sekä teleoperaattorit, joiden tietoturvaan selvästi yli puolet suomalaisista kertoo luottavansa vahvasti. Vähiten luottoa löytyy ulkomaisten verkkokauppojen turvallisuuteen – niihin joka kolmas suomalainen ei luota lainkaan.
IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000. Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 12.-23.10.2022.
