Suomi ei tule ihan ensimmäisenä mieleen, jos haetaan puolijohdealan merkittäviä kehittäjiä. Meillä on kuitenkin varsin kunniakas historia puolijohteissa ja nyt alasta hautaan iso bisnes vuoteen 2030 mennessä.
Business Finlandin starttaamassa ja ALD-laitteita kehittävän Picosunin vetämässä Chip Zero -veturihankkeessa tavoitteena on kasvattaa puolijohteista 10 miljardin euron liiketoiminta kuluvan vuosikymmenen aikana. Tavoite on kova, sillä tällä hetkellä alalla on 5000 työntekijää ja se generoi vuositasolla noin puolentoista miljardin euron liikevaihdon.
Ensi alkuun idea kuulostaa pähkähullulta, mutta ei Suomeen kaavaillakaan miljardien eurojen tehdasta, jossa valmistetaan prosessoreja seuraavan sukupolven iPhone-puhelimiin. Sen sijaan Chip Zero pyrkii kehittämään ratkaisuja ja prosesseja, joilla voidaan tehdä mikropiireistä päästöttömiä koko elinkaarensa ajan.
Picosunin teknologiajohtaja Jani Kivioja selvensi, että tavoite vaatii uusia ratkaisuja koko piirien elinkaareen. Täytyy kehittää resurssien suhteen tehokasta valmistustekniikkaa ja komponentteja. Jokaisen piikiekon läpimeno täytyy onnistua nykyistä selvästi vähemmällä energiankulutuksella. Tämä vaatii uudenlaista lähestymistapaa.
- Tällä hetkellä kestävyyteen ei panosteta puolijohdetuotannossa. Prosesseissa käytetään paljon haitallisia kemikaaleja, kierrätystä ei tehdä ja tuotantoketjut ovat erillisiä, Kivioja luetteli.
Chip Zero -lanseerauksen päättäneessä paneelikeskustelussa olivat mukana moderaattori Anu Partanen (vas.) lisäksi Picosunin toimitusjohtaja Jussi Rautee, Vaisalan tuotteista ja järjestelmistä vastaava Liisa Åström, Nokian SoC-suunnittelua vetävä Timo Tenhovuori ja Okmeticin toimitusjohtaja Kai Seikku. Kaikki uskoivat kasvumahdollisuuksiin alalla, jonka kokonaisliikevaihdon arvioidaan kasvavan biljoonaan dollariin eli 1000 miljardiin dollariin vuoteen 2030 mennessä.
Voisiko Suomeen joskus siis tulla miljardiluokan tehdas, jossa valmistetaan 300-millisiä kiekkoja? Okmeticin Seikun mukaan ei, mutta Picosunin Rautee näkee toisin. - Puolijohdeala tarvitsee paljon uusia tehtaita, kun markkina kaksinkertaistuu. Ehkä joskus 2050 tienoilla meilläkin voisi olla oma 300-millisten tehdas, Rautee visioi.
Seikun mukaan Suomella on annettavaa tietyillä niche-alueilla myös tuotannossa. Tämä edellyttää uusia tuotantoinjoja ja Chip Zero -hankkeessa suunnitellaankin uutta Kvanttinova-linjaa Micronovan koelinjan viereen. Sen tehtävä olisi mahdollistaa hieman suurempien volyymien valmistus, mutta myös skaalata tuotteita kohti suurempia tuotantolaitoksia.
Murata Electronicsin Tomy Runne näkee Kvanttinovan tärkeänä työkaluna yhdessä Micronovan ja Tampereen SoC-linjan kanssa. - Jos voisimme täällä valmistaa jotain kolmessa viikossa, voittaisimme kilpailijat. Puolijohdevalmistuksessa nopeus merkitsee kaikkea, Runne korosti.
