IBM Securityn X-Force Threat Intelligence -raportti luo vuosittain katsauksen globaaleihin trendeihin kyberturvallisuudessa ja kyberhyökkäyksistä. Viime vuonna kyberhyökkäyksiä tehtiin eniten Aasiassa ja Tyynenmeren alueella (31 prosenttia), Euroopassa (28 prosenttia) ja Pohjois-Amerikassa (25 prosenttia). Yleisin toimintatapa kyberhyökkäyksissä ja tietomurroissa oli vuonna 2022 takaovien (backdoors) käyttö.
Takaovet tarjoavat hyökkääjille etäyhteyden yrityksen järjestelmiin. Erityisesti Euroopassa takaovien käyttöönotto lisääntyi merkittävästi sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
- Meillä kaikilla on nykyään paljon tietoturvaa suojaamassa tietojamme. Rikollisille kuitenkin riittää, että on yksi heikko kohta, jota käyttäjä ei ole suojannut. Takaovet ovat vähän sama asia kuin jos pankkirosvot pääsisivät käsiksi pankkiholviin ilmastointikanavaa pitkin, sanoo IBM:n Pohjois-Euroopan kyberturvallisuuspalveluiden myyntipäällikkö Annika Virta.
Takaovet ovat kyberrikollisille erittäin kannattavaa kauppatavaraa. Yhdestä pääsystä takaoveen ollaan valmiit maksamaan jopa 10 000 dollaria. Samaan aikaan varastettujen luottokorttitietojen markkinahinta on alle 10 dollaria. Rikollisten ei siis edes tarvitse nähdä vaivaa varsinaisen hyökkäyksen toteuttamiseksi. Heille riittää se, että he myyvät pääsyä vaarantuneisiin järjestelmiin.
- Kyberrikolliset pitävät itsellään pääsyn vaarantuneisiin järjestelmiin ja myyvät sitä eniten tarjoavalle ihan niin kuin missä tahansa nettihuutokaupassa. Meidän suomalaistenkin pitää ymmärtää, että tietomurrot ovat kannattavaa liiketoimintaa järjestäytyneelle rikollisuudelle, joka pyörittää tätä kaikkea kuin yritystoimintaa”, Virta sanoo.
IBM:n raportista käy myös ilmi, että kyberrikolliset hämäävät uhrejaan käyttämällä tunnettuja brändejä. Tunnetuimpia ja yleisimmin huijauksiin käytettyjä brändejä ovat Microsoft, Google, Yahoo ja Facebook.
- Kyberrikolliset osaavat pelata psykologialla. He pyrkivät pääsemään käsiksi ihmisten tietoihin esiintymällä jonkun tunnetun ja luotetun brändin nimissä. Suomessa on aiemmin tehty huijausyrityksiä ennen kaikkea pankkien nimissä ja niistä on paljon varoiteltu. Voi olla, että ihmiset eivät yhtä herkästi osaa epäillä, jos hämärä yhteydenotto tulee Facebookilta tai Applelta, Annika Virta sanoo.
Raportin voi ladata täältä.
Kuva: AdobeStock
