Tietoturvayhtiö Check Pointin tutkimusosasto on julkaissut huhtikuun haittaohjelmakatsauksensa. Suomen yleisin haittaohjelma oli Qbot-pankkitroijalainen, joka oli globaalillakin listalla kakkosijalla.
Check Pointin tutkijat havaitsivat viime kuussa mittavan kampanjan, jossa Qbot-haittaohjelmaa levitettiin uudella jakelutavalla sähköposteihin liitettyjen haitallisten, suojattujen PDF-tiedostojen kautta. Kun tiedostot oli ladattu, haittaohjelma asennettiin laitteelle. Haittaohjelmaa levitettiin useilla eri kielillä ja kohteena oli organisaatioita ympäri maailmaa.
Paluun listalle teki Mirai, joka on yksi yleisimmistä IoT (Internet-of-Things, esineiden Internet) -haittaohjelmista. Tutkijat havaitsivat, että se käytti uutta nollapäivähaavoittuvuutta (CVE-2023-1380) hyökätäkseen TP-Linkin reitittimiin ja lisätäkseen ne bottiverkkoonsa, jota on käytetty joidenkin kaikkien aikojen tuhoisimmissa hajautetuissa DDoS-hyökkäyksissä. Viimeisin kampanja on jatkoa CPR:n havainnoille IOT-hyökkäysten yleistymisestä.
Huhtikuussa vaihtui myös useimmin kyberhyökkäysten kohteena olevien toimialojen kärki, sillä terveydenhuolto ohitti valtionhallinnon ja nousi sijalle kaksi maailmanlaajuisesti ja Pohjoismaissa. Globaalisti hyökkäysten kohteena olivat useimmin koulutus- ja tutkimusalan organisaatiot, Euroopassa ja Pohjoismaissa puolestaan laitetoimittajat.
Terveydenhuoltolaitoksiin kohdistuvat hyökkäykset ovat hyvin dokumentoituja, ja joissakin maissa ne ovat yhä jatkuvien hyökkäysten kohteena. Esimerkiksi Medusa-kyberrikollisryhmä kohdisti hiljattain hyökkäyksiä syöpälaitoksiin Australiassa. Ala on tuottoisa kohde hakkereille, sillä se avaa heille mahdollisuuden päästä käsiksi luottamuksellisiin potilas- ja maksutietoihin. Tällä voi olla seurauksia myös lääkeyhtiöille, sillä hyökkäykset voivat johtaa kliinisiä tutkimuksia tai uusia lääkkeitä ja laitteita koskeviin tietovuotoihin.
Suomen yleisimmät haittaohjelmat huhtikuussa 2023
- Qbot (eli Qakbot) – Ensimmäisen kerran vuonna 2008 havaittu pankkitroijalainen, joka varastaa uhrin pankkitunnuksia ja tallentaa näppäinpainalluksia. Qbotia levitetään yleensä roskapostiviestien välityksellä. Esiintyvyys 6,54 %.
- XMRig – Monero-kryptovaluutan louhija. Uhkatoimijat väärinkäyttävät usein tätä avoimen lähdekoodin ohjelmistoa ja integroivat sen haittaohjelmiin louhiakseen laittomasti uhrien laitteilla. Esiintyvyys 3,27 %.
- Emotet – Kehittynyt, itsestään leviävä ja modulaarinen pankkitroijalainen, jota käytetään pääasiassa muiden haittaohjelmien levittämiseen. Väistelee virustutkia ja poistoyrityksiä. Pystyy leviämään myös sähköpostiliitteiden ja -linkkien kautta. Esiintyvyys 2,80 %.
- Remcos – Etäkäyttötroijalainen eli RAT, joka havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 2016. Se leviää roskapostien liitteinä olevien Microsoft Office -dokumenttien mukana ja se on suunniteltu ohittamaan Microsoft Windowsin käyttäjätilien valvonta (UAC) sekä käynnistämään haittaohjelmia. Esiintyvyys 1,87 %.
- –10. GhOst, Formbook, Mirai, Parite, Danabot, Zegost – Kaikkien esiintyvyys 1,40 %.
Maailman yleisimmät haittaohjelmat huhtikuussa 2023
- Agent Tesla – Kehittynyt RAT, joka pystyy varastamaan tietoja sekä tarkkailemaan ja tallentamaan näppäintoimintoja, ottamaan kuvakaappauksia ja keräämään kaikessa hiljaisuudessa uhrin käyttämien ohjelmistojen salasanoja. Esiintyvyys 10 %.
- Qbot (eli Qakbot) – Ensimmäisen kerran vuonna 2008 havaittu pankkitroijalainen, joka varastaa uhrin pankkitunnuksia ja tallentaa näppäinpainalluksia. Qbotia levitetään yleensä roskapostiviestien välityksellä. Esiintyvyys 4 %.
- Formbook – Windows-järjestelmien haittaohjelma, joka kerää uhrien tietoja monin eri tavoin. Esiintyvyys 4 %.
