Kaikille sähkötöitä tekeville - elektroniikkalaitekorjaajista sähköverkkoasentajiin - tuttu sähkötyöturvallisuuden standardi SFS 6002 uudistuu. Standardiehdotus lähtee lausuntokierrokselle syksyllä 2014 ja vahvistetaan vuonna 2015. Standardiin on tehty kymmeniä pieniä parannuksia toimikunnan jäsenten havaintojen ja kenttäkokemuksen perusteella ja siitä on pyritty tekemään käsikirjamaisempi karsimalla kapulakielisyyttä.

Standardin edellinen eli toinen versio on vuodelta 2005. Ensimmäinen kansallinen sähkötyöturvallisuusstandardi julkaistiin vuonna 1999. Nyt valmisteilla oleva kolmosversio on lausuntokierrosta vaille valmis.

Standardia uudistavassa työryhmässä on laajapohjainen asiantuntijaryhmä: uudistajina on kokeneita sähköturvallisuuskouluttajia sekä teollisuuden ja viranomaisten edustus. Myös sähköalan eri osa-alueet ovat mukana autosähkötekniikasta sähkön siirto- ja jakelutekniikkaan.

Luettavuuteen panostettu, autoalalle oma liite

Standardiin ei ole tulossa radikaaleja mullistuksia. Epäselviä kohtia on selkeytetty sähköturvallisuuskouluttajien kokemuksen perusteella ja erityisesti työkohteen jännitteettömyyden varmistamista koskevia ohjeita on kehitetty käytännönläheisemmiksi. Myös sulakkeen vaihtamista koskevia vaatimuksia on korjattu tarkoituksenmukaisemmiksi. Uutta standardissa ovat ohjeet hätätoimenpiteistä sekä valokaarivaaraa koskeva ohjeistus. Myös sähköalan henkilöstöä koskevia vaatimuksia sisältävää liitettä on kehitetty suoraviivaisemmaksi ja muun muassa opastettujen henkilöiden jaottelusta kahteen ryhmään luovutaan.

Uutta standardissa on myös ajoneuvoalaa koskeva liite, johon on koottu sähkö- ja hybridiajoneuvoja koskevia turvallisuuslinjauksia. Nykyaikaisissa sähkö- ja hybridiajoneuvoissa on ajoakusto, jonka jännite voi olla useita satoja voltteja.

Lausuntokierrokselle alkusyksystä

Standardin uudistamistyö käynnistyi keväällä 2013 ja standardiehdotus on tavoitteena saada lausuntokierrokselle alkusyksystä 2014. - Lopullinen standardi voidaan vahvistaa alkuvuodesta 2015, kertoo standardin uudistamisesta vastaavan toimikunnan sihteeri, tekninen johtaja Tapani Nurmi sähkö- ja elektroniikka-alan standardointijärjestö Sesko ry:stä.

Paraskaan standardi ei ehkäise tapaturmia, jos sitä ei noudateta tai työskentelyasenne on muuten riskihakuinen. Kuolemaan johtaneet sähkötapaturmat johtuvat tyypillisesti huolimattomuudesta ja varomattomuudesta sekä siitä, että jännitteettömyyden toteaminen laiminlyödään. Vuonna 2013 kuoli kaksi työntekijää sähkötapaturmissa. Toisessa tapauksessa lvi-asentaja kytki vaihejohtimen vahingossa lämminvesivaraajan runkoon ja kuoli sähköiskuun. Hän ei ollut sähköalan ammattihenkilö. Toisessa tapauksessa sähköasentaja kuoli voimajohtotyömaalla viereisen käytössä olleen voimajohdon indusoimaan jännitteeseen. Voimajohto oli työmaadoitettu, mutta työmaadoitusväline oli kiinnitetty puutteellisesti, jolloin se irtosi tuulenpuuskassa ja johto tuli jännitteiseksi.

Vuosina 2012 ja 2011 sähköalan ammattihenkilöille ei sattunut kuolemaan johtaneita tapaturmia.

Artikkelin kirjoittaja Vesa Linja-aho työskentelee lehtorina Metropolia-ammattikorkeakoulussa ja on standardia uudistavan Seskon toimikunnan SK 78 jäsen.