Nykyajan menestyviä yrityksiä yhdistää ketteryys monella tasolla: tuotekehityksessä, prosesseissa ja organisaatiossa. Kännykkä-Nokian uudistuminen olisi ollut yhtiön rakenteen takia erittäin vaikeaa. Voidaan sanoa, että Nokia tukehtui omaan keskijohtoonsa.
Näin sanoi Nokialla laatupäällikkönä ja ketteryysvalmentajana vuosina 2007-2011 toiminut Martin von Weissenberg. Nykyään hän valmentaa yrityksiä ketterimmiksi kansainvälisen agile42-konsulttitoimiston nimiin.
Weissenbergin mukaan Nokian organisaatiossa oli kännykkäpuolella 13 tasoa. Keskijohtoa oli aivan liikaa. Hyvätkin ideat ja visiot tyssäsivät lähes aina johonkin portaaseen kankeassa organisaatiossa.
- Mitä enemmän tasoja ja johtoa, sitä enemmän politikointia organisaatiossa on, Weissenberg.
Kollega agile42:lta, Lasse Ziegler sanoo vielä vahvemmin. - Keskijohto näkee ketteryyden uhkana. On vaikea hyväksyä, että päätöksentekoa pitäisi hajauttaa alemmaksi organisaatioon.
Voiko iso yritys sitten ylipäätään olla ketterä? Ketteryysvalmentajat uskovat, että voi. - Ketterissä isoissa yrityksissä ei kuitenkaan näytä olevan perinteistä yritysbyrokratiaa osastoineen, projektipäälliköineen ja vuosibudjetteineen, Weissenberg ja Ziegler sanovat.
- Handelsbanken on esimerkki isosta, yli 10 tuhannen työntekijän yrityksestä, jonka organisaatiossa on vain neljä tasoa. He ovat toiminnassaan ketteriä, Weissenberg kehuu.
Tyypillisin ketterä talo on kuitenkin uudempi, pienempi ohjelmisto- tai palveluyritys. Niillä ketteryys on elinehto. Ja itse asiassa niiden pitää löytää oma tapansa olla ketterä.
- Jos on samalla tavalla ketterä kuin kilpailijansa, ei siitä saa strategista etua. Jos on erilainen, on mahdollisuus menestyä, Lasse Ziegler evästää.
