Suomen VTT on julkisen tutkimuksen patentoinnin ylivoimainen ykkönen Suomessa ja yksi Pohjoismaiden aktiivisimmista tutkimusorganisaatioista. Euroopan mittakaavassa se on kuitenkin keskikokoinen toimija suurten tutkimusjättien varjossa.
Euroopan patenttiviraston (EPO) ja Fraunhofer ISI -instituutin tuore tutkimus kartoitti julkisten tutkimusorganisaatioiden eli PRO:iden patentointia vuosina 2001-2020. Selvityksen mukaan VTT oli mukana 740 patenttihakemuksessa, mikä kattaa suurimman osan Suomen julkisen tutkimuksen patentoinnista. Toiseksi aktiivisin suomalainen toimija oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 30 hakemuksella.
Kansainvälisessä vertailussa VTT sijoittuu Euroopan 14. aktiivisimmaksi julkiseksi tutkimusorganisaatioksi ja on Pohjoismaiden ainoa toimija Euroopan 15 kärjessä. Tämä tekee siitä merkittävän pelurin pohjoismaisessa kontekstissa, jossa tutkimus- ja innovaatiotoiminta on usein hajautunut yliopistojen ja tutkimuslaitosten kesken.
Euroopan patentoinnin kärjen muodostavat kuitenkin valtavat, monialaiset tutkimusorganisaatiot. Kymmenen aktiivisinta instituutiota vastaavat lähes kahdesta kolmasosasta kaikista Euroopan PRO-lähtöisistä patenttihakemuksista. Listan kärjessä ovat
- CNRS (Centre National de la Recherche Scientifique, Ranska)
- CEA (Commissariat à l’énergie atomique et aux énergies alternatives, Ranska)
- Fraunhofer-Gesellschaft (Saksa)
- INSERM (Ranskan kansallinen terveys- ja lääketieteellinen tutkimuslaitos)
- TNO (Alankomaiden soveltavan tieteellisen tutkimuksen organisaatio)
- IMEC (Belgia)
- Max Planck -yhteisö (Saksa)
- IFP Énergies nouvelles (Ranska)
- CSIC (Espanjan kansallinen tutkimusneuvosto)
- DLR (Saksan ilmailu- ja avaruuskeskus).
Nämä instituutiot ovat jättimäisiä toimijoita, joilla on usein kymmeniä tuhansia työntekijöitä ja huomattavasti suuremmat tutkimusbudjetit kuin pienemmillä mailla. Esimerkiksi Ranskan CNRS yksin on ollut mukana yli 10 000 patenttihakemuksessa ja Fraunhofer lähes 8 000:ssa.
VTT:n patentointiluvut kalpenevat näihin jättiläisiin verrattuna, mutta sen panos korostuu suhteessa maan kokoon. EPO:n mukaan Suomi kuuluu niiden harvojen maiden joukkoon, joissa yksi tutkimusorganisaatio vastaa valtaosasta julkisen sektorin patentointia.
EPO:n pääjohtaja António Campinos muistuttaa, että julkiset tutkimusorganisaatiot ovat Euroopan kilpailukyvyn kulmakivi. - Julkinen tutkimus on yksi Euroopan suurimmista vahvuuksista. Jotta voimme hyödyntää sen potentiaalin täysimääräisesti, meidän on lisättävä yhteistyötä ja nopeutettava tutkimustulosten siirtymistä käytännön teknologioiksi.
Vaikka Euroopan kärki on kaukana, VTT:n asema osoittaa, että myös pienempi maa voi olla innovaatioiden tekijä – etenkin, kun patentointi perustuu pitkäjänteiseen, soveltavaan tutkimukseen ja vahvaan yhteistyöhön teollisuuden kanssa.
