Suomalaisyritysten työasemaympäristöt on suojattu pääosin virustorjuntaohjelmistoilla ja palomuureilla. Moni luulee toimivansa suljetussa ja turvallisessa ympäristössä, mutta suljettuja ympäristöjä ei enää ole, muistuttaa Combitechin toimitusjohtaja Pekka Blomberg.
- Harvalla on hallussa verkon reaaliaikainen tilannekuva, eikä lokitietoja hallita tehokkaasti. Yrityksissä ei usein varmuudella edes tiedetä mitä kaikkea omaan verkkoympäristöön on kytketty, ja tietoverkoista on tullut pahimmillaan kaatopaikkoja, Blomberg moittii.
Hänen mukaansa työntekijöiden liian laajat käyttöoikeudet eri tietojärjestelmiin muodostavat yrityksille vakavan uhan. Ne voivat johtaa tahallisiin tai tahattomiin väärinkäytöksiin. Talosta syystä tai toisesta lähteneille voi jäädä edelleen käyttöoikeudet yrityksen tietojärjestelmiin, koska niitä ei ole poistettu.
Vain harvat yritykset pystyvät seuraamaan kyberturvallisuutta riittävän ammattimaisesti ilman ulkopuolista osaamista. Vuoden 2014 alusta saakka toiminut Kyberturvallisuuskeskus tarjoaa palveluita huoltovarmuuden kannalta tärkeille yrityksille, mutta valtaosa yrityksistä ei kuulu tähän joukkoon. Blombergin mukaan tarvitaan uudenlaista ajattelua ja toimintamallia, jossa staattisuuteen perustuva varautuminen ei enää riitä.
- Digitaalinen maailma ja fyysinen maailma kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Verkottuneessa maailmassa kyberturvallisuuteen tarvitaan ytimen rinnalle jatkuvaa virtojen valvontaa. Tekniikan ja automaation lisäksi on kyettävä hyödyntämään systemaattisesti ihmisen havainnointikykyä. Valtaosa verkossa olevista laitteista on melko helppo tunnistaa.
Suomalaisissa yrityksissä on herätty kyberturvallisuuteen toden teolla viimeisen vuoden aikana, ja asenteet tuntuvat olevan kunnossa. Nyt yrityksiin tarvitaan strategia kyberturvallisuuden varalle, jossa arvioidaan laajasti liiketoimintaa ja tietopääomaa uhkaavia riskejä. Ilman kattavaa varautumista uhkat voivat realisoitua taloudellisina tappioina. Teollinen Internet lisää entisestään verkkoliikennettä ja tuo uusia uhkakuvia, joihin kannattaa varautua ajoissa fyysistä turvallisuutta unohtamatta, Blomberg muistuttaa.
IBM:n selvitys osoittaa, että mitä suurempi tietomurto on kyseessä, sitä suurempia ovat myös niiden aiheuttamat taloudelliset tappiot yrityksille. Incapsulan selvityksen mukaan palvelunestohyökkäysten kohteeksi joutuneille keskisuurille ja suurille yrityksille koitui Pohjois-Amerikassa keskimäärin yli 32.000 euron tappiot tunnissa. Sen mukaan palvelunestohyökkäykset ovat kasvaneet tämän vuoden alkupuolella jopa 350 prosenttia.
- On vain ajan kysymys milloin yritykset joutuvat yhä vaikeampien hyökkäysten kohteeksi myös Suomessa, Blomberg varoittaa.
