Myös Suomi on liittymässä uusien avaruusvaltioiden joukkoon tämän vuoden lopulla, kun Aalto-yliopistossa rakennettu Aalto-1-satelliitti laukaistaan avaruuteen. Aalto-1 vie testattavaksi merkittävää suomalaista avaruusosaamista.
Satelliitin mukana kiertoradalle matkaa esimerkiksi VTT:n kehittämä uudenlainen spektrometrilaite, jota käytetään ympäristön kaukokartoittamiseen, sekä Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston opiskelijoiden rakentama säteilymonitori säteilymittauksiin. Aalto-1 testaa myös Ilmatieteen laitoksen kehittämää sähköstaattista plasmajarrua kiertoradan alentamiseksi.
Edulliset piensatelliitit ovat mullistamassa avaruusalaa ympäri maailmaa. Elektroniikan koon ja virrankulutuksen merkittävä pienentyminen ja suorituskyvyn kasvu mahdollistavat aiempaa reilusti pienempien, vain muutaman kilon painoisten, satelliittien valmistamisen. Pieni massa johtaa merkittävästi pienempiin kehitys- ja laukaisukustannuksiin, mikä puolestaan näkyy satelliittien määrän nopeana kasvuna ja alan kaupallistumisena. Sen myötä tulee ajankohtaiseksi myös piensatelliittien vakuuttaminen ja siihen liittyen laitteiden standardienmukaisuus.
Seuraavien viiden vuoden aikana uusia piensatelliitteja tullaan laukaisemaan yli 500 kappaletta. Tällä hetkellä kansainvälisessä rekisterissä on noin 2600 rekisteröityä avaruuslaitetta maan kiertoradalla, joten lisäys tulee olemaan merkittävä.
Uusien piensatelliittien avulla saadaan kattavaa tutkimustietoa Maan kiertoradalta sekä kauempaa avaruudesta. Piensatelliitit voivat toimia myös olennaisena osana aurinkokuntamme resurssien, esimerkiksi asteroidien sisältämien rikkauksien, laajassa ja kustannustehokkaassa kartoittamisessa. Aalto-yliopistossa kehitteillä oleva Aalto-2-piensatelliitti osallistuu Euroopan komission rahoittamaan QB50-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on tutkia aiemmin laajasti kartoittamatonta yläilmakehän aluetta.
