Aalto-yliopiston opiskelijasatelliitin järjestelmät ja mittauslaitteet ovat toimineet erinomaisesti. Historian ensimmäisessä suomalaissatelliitista käsin otetussa kuvassa näkyy Tanskan ja Norjan rannikkoa. Kuva on otettu VTT:n kehittämän spektrikameran apukameralla.
Juhannusaattoaamuna Intiasta laukaistun Aalto-1-satelliitin ensimmäinen kuukausi avaruudessa on sujunut suunnitelmien mukaan. - Olemme käyneet läpi enemmistön satelliitin järjestelmistä ja todenneet laitteet toimiviksi, iloitsee satelliittiprojektia vetävä professori Jaan Praks.
VTT:n kameralla otettu ja vastaanotettu kuva on historian ensimmäinen suomalaissatelliitista käsin otettu kuva. Se on napattu Norjan ylittävältä kiertoradalta noin 500 kilometrin korkeudesta. Kuvassa näkyy Tanskan rannikkoa ja pala Norjan rannikkoa.
VTT:n kehittämän spektrikameran apukamera kuvaa samaan suuntaan kuin spektrikamera mutta hieman laajemmalla kuvakulmalla, jolloin sen ottamia kuvia voidaan hyödyntää myös spektrikuvien analysoinnissa.
- Ensimmäisen kuvan perusteella järjestelmä toimii suunnitellusti. Varsinaista spektrikameraa kokeillaan vielä tällä viikolla, sanoo tutkija Antti Näsilä VTT:ltä.
Toisin kuin perinteinen, kolmea perusväriä mittaava peruskamera, spektrikamera pystyy mittamaan kymmeniä vapaasti valittavia värikanavia. Tästä syystä sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi metsätyyppien, leväesiintymien ja kasvillisuuden kartoittamisessa sekä vaikka geologisessa tutkimuksessa.
Aalto-1-satelliitissa on mukana myös Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston yhteinen säteilyilmaisin sekä Ilmatieteen laitoksen plasmajarru. Jarrun tehtävänä on aikanaan tuoda satelliitti takaisin ilmakehään, jossa se palaa poroksi eikä jää avaruusromuksi kiertoradalle.
Jaan Praks korostaa, että vaikka tekniikan toimivuus on osoitettu, itse satelliitin missio on vasta alussa. Dataa ja kuvia on tarkoitus kerätä useiden kuukausien tai kokonaisen vuoden ajan. Työlistalla on myös satelliitin asennon vakauttaminen.
- Tähän asti olemme antaneet satelliitin pyöriä hitaasti, koska se on hyvä lämpöhallinnan kannalta. Sisälämpötila on koko ajan pysytellyt hienosti nollan ja 25 asteen välillä sen mukaan, onko satelliitti kulkenut varjossa vai valossa.
Aalto-yliopiston ja Suomen kannalta avaruusnäkymät ovat valoisat. Tämän vuoden aikana avaruuteen on lähdössä usean startupin piensatelliitteja sekä kolmas aaltolainen eli Suomi 100 -satelliitti.
