Keväällä lausuntokierroksella ollut SFS 6002 -standardi on vahvistettu ja julkaistu. Standardi on päivitetty vastaamaan uuden sähköturvallisuuslain termistöä. Suurista muutoksista ei ole kyse ja muutokset julkaistiin muutoslehtenä, jossa on viisi varsinaista tekstisivua.
Suomessa sähkötöissä noudatetaan sähkötyöturvallisuusstandardia SFS 6002. Standardi sisältää lainsäädäntöä tarkempia ohjeita turvallisesta työskentelystä. Standardi uusitaan Suomessa noin kymmenen vuoden välein vastaamaan työmenetelmien kehitystä. Myös tapahtuneita onnettomuuksia ja läheltä piti -tilanteita seurataan ja otetaan huomioon standardin kehittämisessä.
Edellisen kerran standardi uudistettiin laajemmin vuonna 2015, jolloin otettiin huomioon muun muassa sähköautojen sähkötyöt. Vanhassa standardissa viitattiin vanhentuneeseen lainsäädäntöön. Koska muutokset olivat pieniä ja kymmenen vuoden uusimissyklistä halutaan pitää kiinni, standardin muutokset julkaistiin muutoslehtenä. Myös ajantasainen muutoksin varustettu kokonainen standardi eli SFS 6002:2015 + A1:2018 on saatavilla.
17.8.2018 vahvistettu ja 4.9.2018 julkaistu standardi on periaatteessa voimassa saman tien. Syksyn 2018 sähköturvallisuustutkinnossa voi vastata joko vanhan tai uuden standardin mukaisesti ja lopullisesti sähköturvallisuusviranomainen Tukes siunaa standardin vuodenvaihteessa ohjeessa S10, jossa on listattu standardit, joita noudattamalla olennaisten turvallisuusvaatimusten katsotaan täyttyvän.
Olennaisin sisältömuutos standardissa on, että kansainvälisestä esikuvastandardista EN 50110-1 aiemmin suoraan käännetty termi työstä vastaava henkilö – jota suomalainen sähköturvallisuuslainsäädäntö ei tunne – on muutettu standardissa Suomen sähköturvallisuuslainsäädännöstäkin löytyväksi työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojaksi.
Merkittävä osa ammattilaisten sähkötapaturmista johtuu siitä, että jännitteettömyyden toteaminen laiminlyödään vaikka sitä vaaditaan lakitasolla asti. ”Kyllähän minä otin sieltä sähköt pois niin ei tarvitse mitään mittailla” -asenne kostautuu, jos sähkökaaviossa on virhe tai itse tai kollega on avannut väärän katkaisijan. Myös erottamiseen käytettävässä laitteessa voi olla vika: esimerkiksi vuonna 2009 asentaja kuoli Pedersöressä, kun yksi 20 kilovoltin erottimen koskettimista ei auennut, koska sammutuspiiska oli takertunut vetorautaan. Jännitteettömyyden toteaminen ja suurjännitteellä pakollinen työmaadoitus oli laiminlyöty.
Kirjoittaja Vesa Linja-aho työskentelee Metropolia-ammattikorkeakoulussa lehtorina ja on sähkötyöturvallisuusstandardista vastaavan Sesko ry:n komitean jäsen.
