Esimerkiksi vanhusten kodeissa pitäisi voida analysoida asukkaiden liikkeitä esimerkiksi sairastapausten takia. Tähän on käytetty erilaisia anturitageja ja älykelloja, mutta nyt MIT:ssä eli Massachusetts Institute of Technologyssä on kehitetty menetelmä, joka toimii pelkästään vähävirtaisilla radiosignaaleilla.
MIT on antanut järjestelmälleen nimeksi Marko selittämättä, mistä nimi tulee. Se nojaa RF-lähettimeen sekä tekoälyyn, joka kykenee takaisinheijastusten perusteella laskemaan ihmisten liikkeet ja sijainnin, ja liikekuvioiden perusteella myös tunnistamaan henkilöt.
MIT:n Marko tunnistaa yksilöt 85-95 prosentin varmuudella. Marko toimii siten, että signaaliheijastumia analysoidaan konvoluutioneuroverkossa. Jokaista henkilöä kohti Marko luo kaksi suodatinympyrää, joiden ulkopuolelta tulevia heijastumia ei enää analysoida.
Analysoimalla näiden kahden suotimen tuottamaa tietoa kohteen korkeudesta, rakenteesta ja liikkeestä Marko yhdistää tietyt RF-säteilykuviot tiettyyn henkilöön. Markon ilmeinen etu on se, että se on passiivinen eli ei vaati mitään anturi- ym. ratkaisuja.
Järjestelmää testattiin kuudessa asunnossa, joissa se suoriutui luotettavasti. Yhdessä kohteessa Marko piirsi karttaa dementiapotilaan liikkumisesta kotonaan. Marko tunnisti esimerkiksi sen, että potilas oli liikkeidensä perusteella ahdistuneempi niinä päivinä, jolloin omaiset kävivät kylässä.
Tutkijoiden mukaan Marko on hyvin edistynyt järjestelmä neuroverkkoineen, sillä elämme nykyään todellisessa ”radiosignaalien meressä”. Kun tästä säteilystä voidaan tuottaa analysoimalla tietoa esimerkiksi eri ihmisten liikkeestä ja potilaiden kunnosta, on kyse erinomaisesta avauksesta esimerkisi vanhustenhoidossa.
