Business Finland on tärkeä toimija, jonka hyötysuhde on korkeaa luokkaa. Mallissa on yksi vika, jota ei voi korjata. Silti toiminnan kerrannaisvaikutukset voivat olla mittavia, jopa miljardiluokkaa, korostaa uusi pääjohtaja Nina Kopola.
Kopola aloitti työssään syyskuun alussa. Johdettavakseen hän sai organisaation, joka on ollut viime aikoina julkisuudessa vähemmän mairittelevista syistä. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies moitti uutta rakennetta – Business Finland muodostettiin yhdistämällä Tekes ja Finpro vuoden 2018 alussa – perustuslainvastaiseksi. Viime vuonna Helsingin Sanomat puolestaan uutisoi erikoisesta jättisopimuksesta silloisen Tekesin ja IBM:n tekoälyryhmän välillä.
Kopolan mukaan kritiikki ei ole kovin paljon vaikuttanut BF:n toimintaan. – Olemme koko ajan toimineet lain puitteissa. Organisaatioon on tehty tiettyä hienosäätöä.
Kopola avasi perjantaina tilaisuuden, jossa Business Finland julkisti neljä uutta kasvumoottoriyritystä. Uusi pääjohtaja esitteli myös luvut, joiden perusteella BF on varsin tuottavaa toimintaa veroeuroilla. Sen toimintamenot ovat noin sata miljoonaa euroa vuodessa, mutta omien laskelmiensa mukaan se generoi vuodessa kerrannaisvaikutuksineen jopa 20 miljardin euron liiketoiminnan.
- Yhden euron panostus tuo kerrannaisvaikutuksineen 20-30-kertaisen tuoton, Kopola hehkuttaa.
Business Finlandia ja sen edeltäjää Tekesiä on vuosien saatossa kritisoitu lähinnä päätöksenteon salamyhkäisyydestä – siitä Hesarinkin juttu lähti liikkeelle – ja siitä, ottaako se tarpeeksi riskejä valitessaan rahoitettavia hankkeita. Kopolan mukaan riskienotosta on selvää näyttöä.
- Tiedämme, etteivät kaikki hankkeet johda haluttuun lopputulokseen. Meidän tehtävämme on ottaa enemmän riskejä kuin pankin tai jonkun muun rahoittajan. Se, että haemme hankkeille kansainvälistä kasvua, ei pienennä riskiä yhtään.
Se Business Finlandin vika liittyy rahoituspäätöksiin. Vikaa ei voi edes korjata, sillä rahoituspäätökset eivät ole avoimia. Business Finland ei kerro kuka on rahoitusta hakenut eikä sitä mihin. – Tämä on tärkeää myös kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta, ettei alkuvaiheen tutkimusideoita kerrota. Tutkimustiedot ovat salaisia, Kopola korostaa.
Viime vuonna BF:n kautta kanavoitiin innovaatiorahoitusta 565 miljoonaa euroa. Summasta meni yrityksille 451 miljoonaa ja tutkimukseen 114 miljoonaa eli noin viidesosa. Rahoitettujen yritysten joukossa oli 153 startuppia ja 140 pk-yritystä. Rahalla saatiin markkinoilla 2906 uutta tai parannettua tuotetta, tehtiin 1303 patenttia tai patenttihakemusta ja jätettiin tarkastukseen 816 opinnäytetyötä.
Kopola toivoo lisärahoitusta tällä viikolla käynnistyvästä budjettiriihestä, vaikkapa sitten uuteen Kasvumoottorikierrokseen. - Tietenkään kaikki tutkimusrahoitus ei voi olla valtion rahoitusta. Tärkeää olisi luoda meille stabiili innovaatiopolitiikka. Jos valtion rahoitus sahaa ylös ja alas, niin yritystenkin luottamus menee. Jos saadaan tämä luottamus korkeammalle tasolle, niin yrityksetkin ryhtyvät panostamaan enemmän, Kopola uskoo.
