Teknologiateollisuus tarvitsee kymmenen vuoden sisällä 130 000 uutta osaajaa eli vuosittain noin 13 300 osaajaa, kertoo Teknologisteollisuuden tuore tekoälyn avulla laajasti analysoitu sekä yritysten näkemyksistä koottu osaajatarveselvitys. Käytännössä kyse on osaajamäärästä, jota Suomi ei millään matematiikalla pysty itse tuottamaan.
Teknologiateollisuudessa työskentelee 317 000 työntekijää, joten 130 000 uuden osaajan tarve on hurja tavoite. Jos se ei toteudu, Suomen teollisuuden digivihreän uudistumisen mahdollistama, kestävä talouskasvu jää toteutumatta. Tilannetta pahentaa lisäksi se, että osaajatarpeita on myös muilla aloilla eikä oppilaitoksista valmistu tarpeeksi osaajia.
Teknologiateollisuuden tuoreen osaajatarveselvityksen mukaan yrityksistä jopa 87 prosenttia on kiinnostunut rekrytoimaan kansainvälisiä osaajia seuraavien neljän vuoden sisällä. Metallien jalostuksessa ja tietotekniikassa kv-osaajien rekrytointia pohtii jopa 95 prosenttia vastaajista.
- Lahjomaton fakta on, että väestön ikääntymisen ja vähäisen syntyvyyden vuoksi työikäisen väestön määrä vähenee lähivuosina rajusti eikä työntekijöitä riitä kaikille aloille. Suomen vientiteollisuus olisi nyt erittäin hyvissä asemissa globaalissa digivihreässä markkinassa. Jos me haluamme varmistaa talouskasvun, hyvinvointipalvelut ja elintason, meidän ainoa mahdollisuutemme on helpottaa työhön johtavaa maahanmuuttoa monin eri tavoin – ja nopeasti, sanoo järjestön varatoimitusjohtaja Minna Helle.
Teknologiateollisuuden rekrytointitarpeesta puolet selittyy yritysten arvioimalla toimialan kasvulla ja puolet eläköityviä korvaavilla uusilla osaajilla. Samalla korkea osaaminen työpaikoilla on kasvanut viime vuosina nopeasti: teknologiateollisuuteen rekrytoitavista jo 60 prosentilla tulee olla korkeakoulututkinto tai sitä vastaava osaaminen. Myös ammattiosaajista on merkittävä, 1500 osaajan vuosittainen vaje.
- Koulutusjärjestelmä ei tällä hetkellä vastaa näin suureen tarpeeseen, joten tarvitsemme haasteen voittamiseksi useita eri ratkaisukeinoja. Korkeakouluihin tehty aloituspaikkojen lisäys on hyvä alku, mutta myös koulutuksen resurssien ja laadun on parannuttava. On huolehdittava siitä, että kouluista valmistutaan ja että kansainväliset opiskelijamme jäävät Suomeen, sanoo osaamispolitiikasta vastaava johtaja Leena Pöntynen.
Osaajapulaa voidaan ratkaista osin yritysten, oppilaitosten ja työvoimahallinnon kumppanuuksilla ja jatkuvan oppimisen palveluilla. Työperäisen maahanmuuton lupaprosessien joustavoittamisen lisäksi osaajia ja heidän perheitään on houkuteltava Suomeen ja uusiin kotikaupunkeihinsa nykyistä paremmin. Nyt tulijoiden koulutetut puolisot eivät työllisty Suomessa eivätkä perheet ja lapset saa helposti englanninkielisiä palveluita.
Erittäin olennaista on myös työkulttuurin ja asenteiden muutos.
- Maahanmuuttajien perheineen pitää tuntea olevansa tervetulleita yhteisön jäseniä. Osaajatarveselvityksessä nousevat esiin yhteisöllisyyteen ja monimuotoisuuteen liittyvät osaamistarpeet, koska yhä useampi työskentelee monikulttuurisessa työyhteisössä. Nyt meidän on pakko tehdä oikeita toimia, koska työpaikoilla tarvitaan lisää diversiteettiä. Näitä tarpeita on huomioitava muun muassa johtamisessa, Helle sanoo.
Kuva: Aki-Pekka Sinikoski / Aalto-yliopisto
