Eurooppa on kiistatta jäänyt jälkeen puolijohdeteollisuudessa. Erityisesti sirujen valmistuksessa Aasia ja Yhdysvallat ovat kaukana edellä. Nyt EU:n komissio on ehdottanut toimenpidekokonaisuutta, jolla pyritään varmistamaan unionin jäsenten toimitusvarmuus, häiriönsietokyky ja teknologinen johtajuus puolijohdeteknologioiden ja -sovellusten alalla.
Kokonaisuus on nimeltään European Chips Act. Säädöksellä on tarkoitus saada liikkeelle yli 43 miljardia euroa julkisia ja yksityisiä investointeja. Vertailun vuoksi: Yhdysvalloissa hallinto on hyväksynyt vastaavanlaisen investointiohjelman, joka on suuruudeltaan lähes kaksinkertainen.
Komissio perustelee ohjelmaa esimerkiksi komponenttipulalla. Nyt päällä oleva maailmanlaajuinen puolijohdepula on johtanut tehtaiden sulkemiseen monilla aloilla. Esimerkiksi autoalalla tuotanto väheni joissakin EU-maissa kolmanneksella vuonna 2021. Tämä on tuonut entistä selvemmin esiin sen, kuinka puolijohteiden arvoketju on maailmanlaajuisesti äärimmäisen riippuvainen hyvin rajallisesta määrästä toimijoita. Samalla se on myös osoittanut, kuinka tärkeitä puolijohteet ovat koko Euroopan teollisuudelle ja yhteiskunnalle.
Ehdotettu EU:n ohjelma perustuu Euroopan vahvuuksiin, joiksi komissio nimeää maailman johtavat tutkimus- ja teknologiaorganisaatiot ja -verkostot sekä uraauurtaviin laitevalmistajat. Säädöksen avulla EU yrittää saavuttaa tavoitteensa kaksinkertaistaa nykyinen markkinaosuutensa globaaleista puolijohdemarkkinoista 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Eurooppalaisia yrityksiä ei tällä hetkellä ole maailman kymmenen suurimman puolijohdeyrityksen listalla. Vuoden 2020 listalla ranskalais-italialainen STMicroelectronics oli sijalla yksitoista 10,2 miljardin dollarin liikevaihdolla. Saksalainen Infineon oli sijalla kolmetoista 9,6 miljardin dollarin liikevaihdolla.
