Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää parhaillaan, kuka olisi Itä-Suomessa lentoliikennettä haitanneen GPS-häirinnän takana. Moni uskoo, että häirinnän takana oli itäinen, sotaa käyvä naapurimme. On kuitenkin hyvä tietää, ettei GPS-häirintä uhkaa esimerkiksi 5G- tai muiden mobiiliverkkojen toimintaa.
Sinänsä huoli 5G-verkkojen toiminnasta ei ole triviaali. Tukiasemat täytyy synkronoida keskenään, jotta verkko toimisi halutulla tavalla. Aika- ja vaihesynkronoinnin mahdollistava kellosignaali voidaan tuoda tukiasemaan GPS-satelliitista, mutta se ei enää pitkään aikaan ole ollut ainoa tai edes pääasiallinen tapa.
5G-verkot ovat myös ehdottomasti osa kriittistä infrastruktuuria ja siten niiden varmistaminen osa Suomen huoltovarmuutta. Tämä näkyy myös Traficomin viime heinäkuun alussa voimaantulleessa määräyksessä, jossa operaattorit velvoitetaan varmistamaan verkkojen palvelukyky erilaisissa tilanteissa. Määräykseen sisältyy vaatimus varmistaa verkon aika- ja vaihesynkronointi.
Asiaa koskevan määräys tuli voimaan 1.7.2021. Sen mukaan "satelliittipaikannusjärjestelmän (GNSS) kautta saatava aika- ja vaihesynkronointi on varmistettava kiinteän verkon kautta siten, että aika- ja vaihesynkronointi toimii riittävällä tarkkuudella vähintään kaksi viikkoa, jos synkronointi satelliittipaikannusjärjestelmän kautta ei ole käytettävissä."
Traficomin erityisasiantuntija Petteri Jokela painottaa, ettei esimerkiksi 5G-toimilupaehdoissa ole mitään mainintaa synkronointimenetelmistä. Operaattoreiden pitää käytännössä synkronoida 5G-verkkonsa, jotta voivat hyödyntää lisensoimaansa taajuusresurssia täysimittaisesti. Tämä synkronointi tapahtuu nykyään pääasiassa siirtoverkon välityksellä.
DNA:n radioverkkojohtaja Jaakko Laarin mukaan sen verkossa ei ole havaittu mitään häiriöitä. Jos katsoo GNSS Finland -palvelun tietoja, GPS-signaalin laatu on häiriöiden jälkeen ollut moitteeton. Tämä ei tietenkään poissulje sitä mahdollisuutta, että GPS-signaalin häirintää vain testattiin. Synkronointisignaalin voisi tietenkin ottaa myös Galileo-verkon kautta, mutta taajuusalueen tukkiminen radioenergialla estää tietenkin yhteydet myös Galileo-satelliitteihin. Galileo on suunniteltu paremmin esimerkiksi tarkoituksellista harhauttamista vastaan (tätä kutsutaan nimellä spoofing), mutta koko kaistan tukkimiseen se ei auta, kuten Traficomin Petteri Jokela muistuttaa.
DNA:n Laarin mukaan valtaosaan tukiasemista on kiinteä runko/siirtoyhteys, joka on yleensä toteutettu kuidulla. Niiden kautta atomikellolla generoidun aikasignaalin synkronoiminen ei ole mikään ongelma. Suomessa on kuitenkin paikallisia verkko-operaattoreita, joiden verkossa olevia tukiasemia ei voida vaihesynkronoida.
Toinen haaste on etäällä runkoverkosta olevat tukiasemat, mutta Laarin mukaan niihin yhteys voidaan toteuttaa mikroaaltolähettimillä. Laitteiden synkronointiin käytetään standardia IEEE 1588 -protokollaa.
Telian verkkojen kehitysjohtaja Timo Hietalahden mukaan verkkojen synkronointi tukeutuu nykyään sekä GPS-signaaliin että verkkoon. - GPS:n häiriöistä on hyvä huomata, että kello ei vielä pienistä katkoksista hätkähdä, eli verkko pysyy kyllä synkronissa vaikka GPS-signaalissa olisi katkoksia.
Elisan verkkopalveluista vastaava johtaja Sami Rajamäki ei halua yksityiskohtaisesti avata, miten 5G-verkkojen synkronointi on toteutettu. - Elisan 5G-verkon synkronointi on varmennettu usealla tasolla eikä sitä ole toteutettu pelkästään GPS-järjestelmään pohjautuvaksi. 2G/3G/4G-palveluihin mahdollisella GPS-häirinnällä ei ole vaikutusta, Rajamäki vahvistaa.
Rajamäen mukaan Elisalla on vielä yksittäisiä tukiasemia, joissa synkronointi tehdään GPS:n avulla. Näillä kohteilla ei kuitenkaan ole laajaa vaikutusta 5G-verkon palveluihin.
Kuva: Telia
