Jyväskylän yliopistossa on kehitetty startup-yrityksille sopiva ohjelmistonkehitysmenetelmä. Kai-Kristian Kemell kehitti tietojärjestelmätieteen väitöskirjassaan menetelmän, joka auttaa alkuvaiheessa olevia startup-yrityksiä muun muassa löytämään ohjelmistolle potentiaalisia käyttäjiä.
Startup-yritykset ovat maailmanlaajuisesti merkittävä taloudellinen ilmiö, joihin on pelkästään Euroopassa sijoitettu useita kymmeniä miljardeja euroja. Startup-yritykset myös nähdään innovaation edelläkävijöinä, jotka onnistuvat haastamaan markkinoita uusilla ideoilla.
Startup-yritykset eroavat muista yrityksistä eri tavoin. Näiden erojen takia tutkijat ovat yrittäneet ymmärtää, mitkä olemassa olevat tutkimustulokset pätevät myös startup-yrityksiin, ja mitkä olemassa olevat ohjelmistokehityksen menetelmät soveltuvat juuri startup-yritysten tarpeisiin.
Väitöskirjassa tutkittiin ohjelmistoalan startup-yrityksiä juuri ohjelmistokehityksen näkökulmasta. Pääasialliseksi tutkimustulokseksi saatiin alkuvaiheessa oleville startup-yrityksille suunniteltu uudenlainen ohjelmistonkehitysmenetelmä.
- Menetelmä on 17 kortista koostuva korttipakka, joka sisältää hyväksi todettuja käytänteitä ja työtapoja. Korttipakka keskittyy vaatimusmäärittelyyn startup-yritysten ehdoilla, kertoo Kemell.
Normaalissa yrityksessä vaatimusmäärittely, eli ohjelmistoprojektin tavoitteet ja vaatimukset hoidetaan yhteistyössä yrityksen asiakkaan kanssa. Startup-yrityksellä on kuitenkin alkuvaiheessa harvoin selvää asiakasta tai ohjelmiston loppukäyttäjää tiedossa.
- Pahin mahdollinen tilannehan on se, että startup-firma kehittää keskenään jotain tuotetta, jonka haluavat itse tehdä, mutta eivät käytännössä tiedä, haluaako kukaan muu lopulta sellaista käyttää. Korttien idea on jo aikaisessa vaiheessa alkaa eri tavoin selvittää, että kannattaako koko hommaa edes tehdä, Kemell summaa tutkimuksen hyötyjä.
Käytännössä kortit muun muassa painottavat pienimpien julkaisukelpoisten tuotteiden (Minimum Viable Product) jatkuvaa käyttöä ja iterointia, mikä taas auttaa yritystä ymmärtämään potentiaalisten asiakkaiden tai käyttäjien haluja ja tarpeita.
Väitös löytyy verkossa täältä.
Kuva: Teemu Rahikka
