Suomen lähestyvän NATO-hakemuksen odotetaan nostattavan suurenkin kyberhyökkäyksien aallon Venäjältä. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin normaali. Viestintäverkot toimivat normaalisti, korosti Kyberturvakeskus aamuisessa tilannekatsauksessaan.
Kyberhäiriöiden määrä on meilläkin ollut kasvussa tasaisesti vuodesta 2019 lähtien. Vuosina 2020 ja 2021 häiriöiden määrä kasvoi jo kovaa vauhtia, siis kauan ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Vuositasolla meillä tulee noin 20 tuhatta kyberhäiriötä, jotka päätyvät asiantuntijoiden analysoitavaksi.
Koko volyymi on tietysti aivan eri luokkaa. Automaattiseen käsittelyyn tulee vuodessa nykytasolla lähes 300 tuhatta tapausta. Niistä suurin osa on lieviä. Vakavia tapauksia on hyvin vähän. Paljon enemmän on vakavia tapauksia, jotka onnistutaan ennalta ehkäisemään.
Tämä osoittaa, että Suomi osaa varautua erilaisiin kyberhyökkäyksiin. Suomessa kyberharjoittelulla on pitkät perinteet. Erilaisia skenaarioita harjoitellaan, mikä parantaa kykyjä varautua torjumaan häiriöitä.
Toisaalta Suomessa on koko ajan päällä kymmenkunta palvelunestohyökkäystä eri kohteisiin. Valtionhallintoon kohdistuvat iskut ovat meillä harvinaisia ja kun Ukrainan presidentti puhui verkon välityksellä eduskunnalle 8. huhtikuuta, valtionhallintoon kohdistunut voimakas hyökkäys oli poikkeuksellinen.
Kyberturvakeskuksen mukaan Ukrainan tilanne osoittaa, että kyberhyökkäyksien luonne on erilainen konfliktitilanteessa ja niiden ulkopuolella. ”Normaalissa” tilanteessa kyse on enemmän informaatiovaikuttamisesta, mutta sodan syttyessä kyberiskuja tulee enemmän ja ne kohdistuvat teleoperaattoreihin, ministeriöihin, energiasektoriin ja muihin kriittisen infran laitoksiin.
Kyberhyökkäysten määrän kasvuun kannattaa kuitenkin varautua niin yrityksissä kuin organsaatioissa. Kyberturvakeskus kehottaa panostaa esimerkiksi ohjelmistoturvallisuuteen eli huolehtimaan siitä, että sovelluksiin jää aukkoja verkkoon päin.
