IDC:n tietoturvatutkimuksissa datan suojaaminen on edelleen yritysten ykkösprioriteetti ja yksityisyys ja GDPR tulevat heti toisena. Niiden perään on noussut datan suvereniteetti, kertoi IDC:n Euroopan tutkimusjohtaja Joel Stradling yhtiönsä tietoturvatapahtumassa Helsingissä.
Suvereniteetti on globaalin pilvimaailman ilmiö. Mikäli data on jossakin toisessa maassa, se on tämän maan lakien ja säädösten alainen. Datan suvereniteetti tarkoittaa sitä, että yritykset - tai laajemmin käyttäjät - pystyvät itse määräämään, miten dataa reguloidaan.
Joel Stradlingin mukaan suvereniteetin vaatimus näkyy monella tapaa. - Esimerkiksi 43 prosenttia yrityksistä haluaa nyt säilyttää GDPR:n alaisen datan Euroopassa, Stradling kertoi.
Toinen tärkeä kasvava trendi on kyberresilienssi eli kyky palautua kyberhyökkäyksistä nopeasti. - Kyse on siitä, että on valmistautunut kaikkeen. Kyberturvassa ei voi olla enää kiinnostunut vain kriisinhallinnasta. - Yritysten turvallisuusstrategiat nojaavat yhä vahvemmin kolmeen pilariin: luottamus, kyberresilienssi ja datasuvereniteetti, Stradling paalutti.
Kyse on vakavasta ongelmasta. Esimerkiksi McAfeen tutkimuksen mukaan yritykseltä vie tietomurron havaitsemisesta keskimäärin 19 tuntia ongelman ratkaisuun.
Kasvavat vaatimukset näkyvät jo regulaatiossa. EU:ssa on luonnosteltu finanssialalle DORA-direktiiviä (Digital Operations Resilience Act). Se kattaa riskien hallinnan, kybermurtojen raportoinnin, verkkojen resilienssin testaamisen, informaation jakamisen ja kolmannen osapuolten ohjelmistojen hallinnan.
- Yritysten pitää olla varautuneita kaikkeen. Ongelmia muodostuu siitä, että yrityksille voi olla jopa 80 eri toimittajan työkaluja ja näiden ylläpito ja päivittäminen on yhä vaikeampaa. Samaan aikaan juridiset vaatimukset kasvavat, Stradling kuvasi.
Käytännössä Euroopassa tarvitaan jopa 200-300 tuhatta tietoturva-ammattilaista, kun työssä ollaan siirrytty hybridimalliin. Tämä tulee johtamaan kybersuojauksen ulkoistamiseen ja malleihin, joissa tietoturva ostetaan palveluna.
