
Suomalainen Kelluu on kehittänyt ilmalaivaansa passiivisen tutkan, joka havaitsee kohteita radio-, televisio- ja matkapuhelinverkkojen signaalien heijastuksista. HALO-järjestelmä ei lähetä itse mitään, joten sen toimintaa ei voi paikantaa tutkalähetteen perusteella.
Kelluun HALO-järjestelmässä tutkan antennit on integroitu suoraan ilmalaivan runkoon. Järjestelmä hyödyntää ympäristössä jo olevia radiosignaaleja ja analysoi niiden heijastuksia ilmassa ja maassa olevista kohteista. Näin se voi havaita esimerkiksi drooneja ilman omaa tutkalähetintä.
Passiivinen tutka ei sinänsä ole uusi keksintö. Kelluun uutuus on sen sijoittaminen autonomiseen ilmalaivaan, joka pystyy valvomaan laajoja alueita pitkiä aikoja. Ilmassa liikkuvaa järjestelmää on myös vaikeampi paikantaa ja tuhota kuin kiinteää maatutkaa.
Kelluun mallinnusten mukaan HALO voi yli kaksinkertaistaa perinteisen maahan sijoitetun passiivisen tutkan havaintoetäisyyden. Etu perustuu ennen kaikkea korkeuteen. Maan kaarevuus rajoittaa matalalla sijaitsevan tutkan näköyhteyttä, mutta ilmasta voidaan havaita kauempana ja matalammalla liikkuvia kohteita.
Yhtiön mukaan ilmalaivan käyttötuntikustannus voi olla jopa 180 kertaa pienempi kuin miehitetyn tutkavalvontakoneen. Vertailu perustuu Kelluun omiin laskelmiin.
– Tehtaamme sijaitsee 60 kilometrin päässä Venäjän rajasta, ja me asumme täällä. Olemme kyllästyneet odottamaan, että joku muu toisi tällaisen suorituskyvyn itärajalle, sanoo Kelluun toimitusjohtaja Janne Hietala.
HALO perustuu Kelluun jo käytössä olevaan autonomiseen ilmalaiva-alustaan. Yhtiön mukaan sen ilmalaivat ovat osallistuneet viimeisen vuoden aikana 16 Nato-liittolaisten harjoitukseen. Viimeksi Latviassa järjestetyssä NATO FUSE -harjoituksessa Kelluun järjestelmää käytettiin samanaikaisesti tiedusteluun, droonien torjunnan tukemiseen ja 5G-verkkoyhteyksien tarjoamiseen.
Nykyinen ilmalaiva pystyy toimimaan yhtäjaksoisesti 12 tuntia. Seuraavan sukupolven tavoitteena on 36 tunnin toiminta-aika. Ilmalaivan kylmänkestävyyttä on testattu −36 asteessa, ja sitä on käytetty myös 40 asteen helteessä.
Kelluu suuntaa HALO-järjestelmää erityisesti Naton itäisen sivustan valvontaan. Ukrainan sota on osoittanut, kuinka haavoittuvia kalliit ja kiinteät tutkajärjestelmät voivat olla edullisille hyökkäysdrooneille. Ilmassa liikkuva passiivinen tutka voisi täydentää maassa olevia sensoreita ja vaikeuttaa koko valvontajärjestelmän lamauttamista.
Kelluu valmistelee vuoden 2027 alussa alkavaa suljettua pilottiohjelmaa, johon se hakee viittä kumppanimaata. Yhtiö esittelee järjestelmää tänään Turkissa alkavassa NATO Edge 2026 -tapahtumassa.













