Ohjelmistoteollisuudesta muille aloille levinnyt ketteryys on nyt kovassa nosteessa. Silti, tai ehkä juuri siksi se ymmärretään helposti puutteellisesti. Nopeutta peräänkuulutetaan, joustavuutta arvostetaan, kehitystiimejä vedetään Scrumilla tai Kanbanilla. Innostuksen myötä syntyy myös harha siitä, että asia on jo tuttu, vaikka ollaan vasta lähdetty liikkeelle.
Esimerkiksi yksittäisen tuotekehitysosaston ketteröittäminen on usein kuin pintaremontti – julkisivu voi näyttää paremmalta, mutta rakenteelliset ongelmat säilyvät. Tai ketteröittäminen nähdään projektina – nyt kun meillä on Scrum käytössä, olemme ketteriä ja muutos on valmis. Todellinen muutos tapahtuu vasta koko organisaation ketteröityessä. Se puolestaan edellyttää usein ketteryysvalmennusta.
Vaikka Suomessa on väkilukuun suhteutettuna paljon kansainvälisesti tunnustetun sertifioinnin saaneita ketteryyskouluttajia, on meillä vain pari sertifioitua ketteryysvalmentajaa. Myös maailmanlaajuisesti esimerkiksi Certified Scrum Coach -valmentajasertifioinnin saaneita valmentajia on alle sata. Suomen yleisestä ketteryysosaamisesta huolimatta ketteryys ja erityisesti ketteryysvalmennus ymmärretään meilläkin vielä monesti väärin.
Ketteryysvalmentaja kohtaa työssään paljon tiimejä ja henkilöitä, jotka eivät tiedä ketteryydestä juuri mitään. Siksi hyvän valmentajan pitää olla kuin trapetsitaiteilija, joka tarpeen mukaan tasapainoilee valmentajan, kouluttajan, neuvonantajan, esikuvan ja mentorin roolien välillä. Kaikkia näitä tarvitaan.
Jos tiimi yrittää omin voimin muuttua ketteräksi, mistä tietää sen olevan oikeasti ketterä? Ketteryysvalmentaja tuo mukanaan uusien ideoiden lisäksi myös vertailukohteita. Hän sparraa tiimiä toimimaan tehokkaammin, jotta suurimmat hyödyt löytyvät. Hän näkee nopeasti pahimmat pullonkaulat ja luotsaa tiimin karikkojen ohi. Kun tiimin ei itse tarvitse löytää kaikkia ansoja – ja oikeita ratkaisuja niihin – säästyy aikaa ja rahaa.
Joskus ketteryysvalmentajia syytetään siitä, että he pelmahtavat paikalle olematta itse ohjelmointiguruja. Tietotekninen tausta on epäilemättä hyödyllinen, mutta operatiiviseen toimintaan osallistuminen ja sen lupaaminen asiakkaalle ei kuitenkaan ole valmennusta. Valmentajan ei ole tarkoituksenmukaista olla huoneen paras koodari, eikä hänen myöskään pitäisi tehdä tuotepäätöksiä asiakkaan puolesta tai johtaa asiakkaan tiimejä. Substanssiasioihin sekaantuminen nähdään valmentajapiireissä suorastaan emämokana. Ei lätkävalmentajakaan ryntää itse jäälle tekemään maaleja, vaan ne joukkueen on tehtävä itse.
Mitä ketteryysvalmentaja sitten tekee ja voi luvata asiakkaalle? Taitava valmentaja luo organisaatioon uusia, pysyviä käytösmalleja. Hän ei ole valmis vastausautomaatti, joka kertoisi, mitkä ratkaisut ja toimintatavat ovat oikeita kussakin tilanteessa. Sen sijaan hän auttaa organisaatiota löytämään nämä ratkaisut itse. Valmentaja tuo ja ankkuroi menetelmiä, rakenteita ja ajatusmalleja, joilla muutosta hallitaan ja johdetaan.
Hyvä valmentaja pystyy myös valmentamaan uusia valmentajia. Kun organisaation omista ketteryysasiantuntijoista tulee sisäisiä muutostoimijoita, voivat ne vastaisuudessa edistää ketteröitymistä omissa yksiköissään. Kun ketteryys läpäisee koko organisaation, yritys ei ole enää ulkopuolisen tuen varassa.
Valmentajan tarkoitus on auttaa organisaatiota muuttumaan, kehittymään ja oppimaan, ja lopuksi tehdä itsensä tarpeettomaksi. Opit jäävät pysyvästi organisaation käyttöön vielä senkin jälkeen, kun valmentaja on sulkenut oven viimeisen kerran perässään.
Martin von Weissenberg, agile42:n CSC-sertifioitu ketteryysasiantuntija
TILAA UUTISKIRJE JA VOITA DELL XPS 13 -KANNETTAVA
Tilaa Elektroniikkalehden uutiskirje ja osallistu samalla arvontaan, jossa voit voittaa Dellin huippulaadukkaan kannettavan XPS 13 -tietokoneen. Kampanja jatkuu Teknologia15-messujen päätöspäivään eli 8.10.2015 asti, jolloin voittaja on selvillä.
Tilaaminen onnistuu tästä.
