Työ- ja elinkeinoministeriön kaksi vuotta valmistelema sähköturvallisuuslaki etenee vihdoin eduskuntaan. Alun perin lain tulla voimaan huhtikuussa 2016.
Lakiuudistuksen taustalla on kaksi päätekijää: EU:n pienjännitedirektiivin ja muiden sähköalaa koskevien direktiivien uudistuminen sekä se, että nykyinen sähköturvallisuuslainsäädäntö on perustuslain vastainen: sähköturvallisuuslaki on vuodelta 1996, ja perustuslaki vuodelta 1999. Nyt voimassa olevassa lainsäädännössä rikotaan perustuslain pykälää 80, jonka mukaan yksilön oikeuksiin liittyvistä asioista tulee säätää lakitasolla.
Esimerkiksi siitä, kuka saa tehdä sähkötöitä, säädetään tällä hetkellä ministeriön päätöksessä, vaikka elinkeinovapaus on sellainen asia, josta tulee säätää lakitasolla.
Lakiteknisten asioiden lisäksi myös sähköturvallisuuslain sisältöä on pyritty parantamaan huolellisella valmistelutyöllä, johon on osallistunut useita eri sähköalojen ammattilaisia.
Lakiehdotuksessa on muun muassa yksinkertaistettu sähkölaitteistoluokitusta, vähän käytössä ollut varmennusoikeusurakointi on poistettu ja sähköajoneuvojen korjaustöissä ei vastaisuudessa vaadita sähkötöiden johtajaa. Myös rangaistussäännöksiä on täsmennetty. Radikaaleja kokonaisuudistuksia ei ole tehty, muun muassa sähköalan ammattihenkilöiden ja sähkötöiden johtajien koulutus- ja työkokemusvaatimukset säilyvät käytännössä samana.
Hallituksen esitys (HE 116/2016) uudeksi sähköturvallisuuslaiksi perusteluineen on luettavissa Finlexissä. Laki on huomattavasti nykyistä sähköturvallisuuslakia pidempi, koska siihen on koottu asioita jotka ovat olleet aikaisemmin ministeriön päätöksissä. Asiakirjan lopussa on luonnokset lakiin liittyvistä asetuksista.
Eduskunta käsittelee lain syksyllä 2016 ja se on tarkoitus saattaa voimaan mahdollisimman pian.
Vesa Linja-aho
Artikkelin kirjoittaja on Metropolia-ammattikorkeakoulun lehtori ja ollut asiantuntijana mukana uudistamassa sähköturvallisuuslakia.
