Eilinen jää suomalaisen kännykkäalan historiaan, kun Nokia-merkkiset älypuhelimet palasivat markkinoille Barcelonassa. Keskikertaiset, edulliset, raudaltaan yllätyksettömät uutuuspuhelimet saivat Suomessa aikaan suorastaan hysterian.
Vastaanotto osoittaa oikeastaan kaksi asiaa todeksi. Nokia-brändiä on todella kaivattu markkinoille. Vanhan Nokiafanin mielestä on upeaa, että paluu on nyt totta.
Toinen asia, jonka eilinen vastaanotto osoittaa on se, että Nokian vieminen väkisin Windows-leiriin kuusi vuotta sitten oli katkera ja surullinen virhearviointi. Jos HMD Globalin eilinen julkistus olisi tehty vuonna 2012, maailma olisi kovasti toisennäköinen.
Nokian uusista 3-, 5- ja 6-älypuhelimista kirjoitettiin spekseineen eilen kaikki mahdollinen. 6-mallissa on 5,5 tuuman FulHD-näyttö ja 16 megapikselin kamera. 5-mallissa on 5,2 tuuman HD-näyttö, joka on nykymarkkinoilla jo vaatimaton. 3-mallissa ruutu on 5-tuumainen. 3310-retromalli on lähinnä kuriositeetti, vaikka jollekin ikäihmiselle Series30-pohjainen laite voi sopia hyvin.
Vähemmän eilen puhuttiin siitä, mitä laitteista puuttuu. Ne laitteet ovat hyvin konservatiivisia ja oikeastaan vanhentuneita jo markkinoille tullessaan. Liitäntä on vanhaa MicroUSB-tyyppiä, mitään pikalatauksia ei ole, LTE-nopeus yltää ”vain” 4-luokkaan (150 megabittiä alaspäin, 50 megabittiä verkon suuntaan) ja näyttöjen tarkkuus on nykymittapuulla heikko.
Edes kameroista, joka oli Nokian vahvuus myös Lumia-aikoina, ei löydy mitään uutta. Laitteiden vahvuutena on oikeastaan vain puhdas Android 7.0, jolle luvataan jatkuvia, kuukausittaisia päivityksiä. Ja hintaluokissaan ne tarjoavat – erityisesti edullisemmassa päässä – ihan kohtuu ominaisuuksia.
HMD Global kuitenkin lupaa, että eilinen julkistus on vasta alkua. Hyvä näin, mutta nyt markkinat vaativat Nokian ensimmäinen huippuälypuhelimen. Sen on syytä aiheuttaa kansainvälisesti samanlainen meteli kuin eilinen julkistus aiheutti Suomessa. Selvää on, ettei ikääntyneellä raudalla ja pelkällä kuuluisalla brändillä enää pärjätä.
