Automaatio, robotit ja tietokoneet vievät lopulta meidän kaikkien työt, pelkäävät monet. Pelko on turha. Asia on juuri päinvastoin. - Automaatio ei ole uhka, vaan ainoa mahdollisuus säilyttää tuotantoa Suomessa, sanoo Beckhoff Automation Oy:n myyntijohtaja Tero Illi.
Hans Beckhoffin perustama saksalaisyritys on pärjännyt Suomessa hyvin. 25 työntekijän joukkoon haetaan kahta uutta myyjää ja liikevaihto kasvaa tänäkin vuonna viidenneksen vauhtia. Automaation ja erityisesti PC-pohjaisen ohjauksen käyttö kasvaa koko ajan.
- Ei ole oikeastaan mitään sovellusaluetta, jossa automaatioratkaisuja ei voisi käyttää. Suomessa ollaan vielä perinteisesti oltu innokkaita ottamaan uusia teknologioita käyttöön, Illi kehuu.
Nyt kentälle on menossa uusi EtherCAT P -tekniikka, jossa ohjausdatan seassa syötetään toimilaitteisiin virtaa. Lopulta järjestelmä yltää aina 690 volttiin ja 64 ampeeriin asti. Lopullisena visiona on Hans Beckhoffin visioima sähkökeskukseton tuotantolinja. - Tämä yhden kaapelin automaatio (One Cable Automation) tulee olemaan iso mullistus tehdasautomaatiossa, Illi korostaa.
Toinen väistämätön kehitysaskel automaatioratkaisuissakin on pilven hyödyntäminen. Viimeistään 5G-tekniikka pudottaa viiveet niin lyhyiksi - yhteen millisekuntiin - että linkin yli voidaan synkronoida käytännössä mitä tahansa laitteita ja säätää nopeitakin prosesseja.
- Siinä vaiheessa ohjaukset pyörivät konesaleissa, maalaa Illi alan toisen suuren mullistuksen. PC-ohjauksia ne tietysti ovat silloinkin.
Tämäkään kehitys ei tapahdu yön yli. Kenttäväyliltä kesti jopa 20 vuotta vakiintua tehdassaleissa. Beckhoffin omalta EtherCAT-väylältäkin se vei aikaa 10 vuotta. Suomessa uusia automaatioratkaisuja ei kuitenkaan kannata edelleenkään pelätä, vaan niihin kannattaisi tarttua innolla.
- Automaatio on ainoa keino säilyttää tuotanto Suomessa. Muuten meistä tulee tuotekehityskonttori, joka ei sekään voi koskaan olla kovin kaukana tuotannosta, Illi varoittelee.
Ja ne katoavat työpaikat? - Voi automaatio viedä yhden työpaikan tuotantolinjalta, mutta samalla se tuo kaksi uutta paikkaa kehitykseen. Suomessa pitäisi tähän muutokseen varautua myös korkeakoulujen opiskelijamäärissä, Illi kehottaa.
