Suomessa julkisten Wi-Fi-verkkojen käyttö ei ole niin yleistä, koska kaikilla on käytössään rajattoman datan turvallinen mobiiliyhteys. Maailmalla moni menee kuitenkin nettiin julkisen Wi-Fi-verkon kautta. Pilvipohjaisia turvallisia yhteyksiä yrityksille tarjoava Indusface selvitti, mitkä verkot ovat kaikkein turvattomimpia.
Julkisten verkkojen käyttö on hyvin yleistä. Noin 100 miljoonaa ihmistä Euroopassa tekee vuosittain työmatkoja ja monet työntekijät muodostavat väistämättä yhteyden julkiseen Wi-Fi-verkkoon jossain vaiheessa matkansa aikana.
Mitkä sitten ovat huonoimmat paikat muodostaa yhteys julkiseen Wi-Fi-verkkoon. Listan kärjessä ovat ravintolat ja kahvilat. Suurten ravintoloiden tai kahviloiden ovista kulkee päivittäin lukuisia asiakkaita, joilla kaikilla on pääsy paikan tarjoamaan julkiseen Wi-Fi-verkkoon. Tämä avoin pääsy voi jättää käyttäjät alttiiksi hakkereille, jotka pystyvät hyödyntämään Wi-Fi-verkon tietoturvan puutetta ja hyödyntämään sitä päästäkseen käsiksi käyttäjätietoihin, joka tunnetaan myös nimellä MITM (Man in the Middle) -hyökkäys.
Tästä hakkerit pääsevät käsiksi tietoihin, jotka liittyvät esimerkiksi käyttäjien vierailemiin verkkosivustoihin, selaustoimintaan ja henkilökohtaisiin tietoihin, kuten salasanoihin ja taloustapahtumiin. Tämä voi jättää käyttäjätunnukset ja muut yksityiset työntekijätiedot alttiiksi hakkerin varastamiselle.
Hotellien Wi-Fi voi osoittautua hyödylliseksi työntekijöille niin työmatkalla kuin keskeneräisten töiden takia. Hotellien Wi-Fi tarjoaa kuitenkin usein täyden julkisen pääsyn, eli kuka tahansa voi käyttää sitä ja valvoa sitä.
Reitittimen hakkerointi on vain yksi tavoista, joilla hakkerit voivat hyödyntää hotellin avointa Wi-Fi-yhteyttä. Tämä tarkoittaa, että hakkerit tai kyberrikolliset ottavat haltuunsa reitittimen hyödyntääkseen sen haavoittuvuuksia, mikä johtaa henkilökohtaisten ja arkaluonteisten tietojen pääsyyn. Tämä voi olla uhka kaikille hotellin Wi-Fi-yhteydessä oleville, koska heidän henkilökohtaiset tietonsa voivat tulla hakkereiden saataville tätä menetelmää käytettäessä.
Moni käyttää julkisten kulkuneuvojen tarjoamia verkkoyhteyksiä. Wi-Fi-yhteys vaikkapa junassa voi olla hyödyllinen, jos matkan aikana pitää tehdä töitä. Hakkerit voivat kuitenkin vaarantaa sen turvallisuuden helposti sen avoimen pääsyn vuoksi, mikä tekee siitä usein hyökkäyskohteen.
Yksi tapa, jolla hakkerit voivat hyödyntää tietoja Wi-Fin kautta, on haittaohjelmahyökkäykset. Tämä tarkoittaa, että kyberrikolliset puuttuvat laitteen toimintaan päästäkseen käsiksi sen tietoihin. Tämä on yleistä turvattomissa verkoissa, koska hakkerit pääsevät helposti käsiksi laitteisiin, kun ne ovat yhteydessä samaan Wi-Fi-verkkoon kuin uhrinsa.
Eivät käyttäjät ole turvassa lentokentilläkään. Tuhannet ihmiset voivat käyttää lentokentän Wi-Fi-yhteyttä milloin tahansa, jolloin he voivat käyttää kaikkea, mitä he saattavat tarvita, lentotiedoista töiden suorittamiseen ennen työmatkaa. Lentokentät ovat siksi hotspot-pisteitä kyberrikollisille, jotka haluavat kohdistaa henkilökohtaisiin tietoihin, kuten salasanoihin, tai jopa taloustietoihin, kuten luotto- ja pankkikorttitietoihin.
Toinen tapa, jota kyberrikolliset voivat käyttää, on identiteettivarkaus tai tilisi vaarantaminen. Hakkerit voivat siepata suojaamattoman verkon kautta lähettämiäsi tietoja, joten mitä tahansa syöttämääsi tietoa, kuten salasanoja, voidaan käyttää murtautumaan online-tileillesi tai jopa varastamaan henkilöllisyytesi vaarantuneiden passitietojen avulla.
Lähde: Indusface
Kuva: AdobeStock
Äärimmäiset sääilmiöt, uusiutuvan energian vaihteleva tuotanto ja kasvava energiankysyntä haastavat perinteiset sähköverkot ennennäkemättömällä tavalla. Vastaus tähän haasteeseen on älykäs sähköverkko – ja sen toimintavarmuuden ytimessä ovat SiTimen edistyneet MEMS-ajoitusratkaisut. Tässä artikkelissa pureudutaan siihen, miksi tarkka ajoitus on elintärkeää modernissa sähköinfrastruktuurissa.
Adelaiden yliopiston tutkijat ovat onnistuneet valmistamaan kuivamenetelmällä paksuja, itseään kannattelevia elektrodeja, jotka mahdollistavat jopa kaksinkertaisen suorituskyvyn verrattuna aiempiin sinkki- tai litiumioniakkujen jodikatodeihin. Lisäksi tutkijat lisäsivät elektrolyyttiin 1,3,5-trioksaania, joka muodostaa sinkin pinnalle suojaavan kalvon estäen dendriittien eli neulamaisen rakenteen muodostumisen.
