Suomalaisten huoltovarmuuskriittisten yritysten kyberturvallisuus ei kehity samaa vauhtia kuin uhkaympäristö. Huoltovarmuuskeskuksen tuoreen Kyberkypsyys toimialoilla 2025 -selvityksen mukaan kansallinen kyberkypsyys on noussut vuodesta 2022 vain marginaalisesti, vaikka geopoliittinen tilanne, valtiollinen kybertoiminta ja toimitusketjuihin kohdistuvat hyökkäykset ovat lisääntyneet merkittävästi.
Selvityksen keskeinen viesti on selvä: pullonkaula ei ole teknologia, standardit tai sääntely, vaan yritysjohto. Kyberturvallisuus tunnistetaan uhkana, mutta se ei muutu päätöksiksi, investoinneiksi eikä systemaattiseksi tekemiseksi.
Yritysten keskimääräinen kyberkypsyys on nyt 3,09 asteikolla 1–5. Taso on käytännössä sama kuin kolme vuotta sitten. Kehitystä tapahtuu, mutta se on hidasta ja jää jälkeen uhkien kehityksestä. Raportin mukaan tämä tarkoittaa, että todellinen kyky selviytyä kyberhäiriöistä heikkenee suhteellisesti, vaikka numerot hieman nousevat.
Erot yritysten välillä ovat suuria. Parhaiten pärjänneissä organisaatioissa kyberturvallisuus on selkeästi johdon agendalla, osa strategista riskienhallintaa ja liiketoiminnan jatkuvuutta. Heikoimmin pärjänneissä yrityksissä kyberturva nähdään edelleen IT:n tai tukitoimintojen vastuuna, eikä ylimmän johdon omistamana kokonaisuutena.
Huoltovarmuuskeskuksen mukaan sääntely ei ole este kehitykselle. NIS2-direktiivi on lisännyt tietoisuutta ja käynnistänyt hankkeita, mutta sen vaikutus jää rajalliseksi, jos johto suhtautuu vaatimuksiin vain muodollisena compliance-tehtävänä. Ilman johdon aktiivista ohjausta, mittareita ja resursointia kyberturvallisuus ei juurru osaksi arjen toimintaa.
Erityisen huolestuttavaa on, että kyberkypsyydeltään heikoimpia ovat useat huoltovarmuuden kannalta kriittiset alat, kuten elintarvikehuolto, satamat, telakat sekä liikenne ja logistiikka. Näillä toimialoilla digitalisaatio on edennyt hitaammin, mutta riippuvuus verkottuneista järjestelmistä ja toimitusketjuista kasvaa nopeasti.
Selvitys korostaa, että kyberturvallisuuden kehittäminen ei enää ole ensisijaisesti tekninen kysymys. Kyse on johtamisesta, riskien ymmärtämisestä ja päätöksenteosta. Jos kyberturvallisuus ei ole yritysjohdon prioriteetti, eivät standardit, lait tai tekniset ratkaisut yksin nosta todellista kyberkyvykkyyttä.
Suuren nopeuden Ethernet-muuntajien tulee täyttää nykyaikaisille, tehokkaille verkkolaitteille asetetut vaatimukset. Niiden tehtävänä on turvata luotettava ja varma datansiirto, optimoida signaalin laatu ja tehostaa verkon yleistä suorituskykyä ja kapasiteetin hyödyntämistä.