
Latvia on tasaisesti noussut suomalaisten yrittäjien kiinnostuksen kohteeksi – ei vain lähimarkkinana, vaan aidosti kasvun ja innovoinnin kumppanina. Osaava työvoima, strateginen sijainti ja yhä suotuisampi investointiympäristö tekevät Latviasta yhden lupaavimmista kohteista suomalaisyritysten laajentumiselle Baltiaan ja sen ulkopuolelle.
Suomi on Latvialle yksi tärkeimmistä taloudellisista kumppaneista. Vuonna 2023 se oli Latvian viidenneksi suurin tuontikumppani ja yhdeksänneksi suurin vientikohde. Vuoden loppuun mennessä suomalaiset yritykset olivat sijoittaneet latvialaiseen omaan pääomaan yhteensä 214,8 miljoonaa euroa lähes 300 yrityksen kautta, mikä on selvä luottamuksen ja pitkäjänteisen kiinnostuksen osoitus. Suomalaisomisteiset yritykset toimivat nyt laajasti eri sektoreilla logistiikasta ja valmistuksesta IT:hen ja rakentamiseen.
Puolustus, digiteknologia ja vihreä energia ohjaavat suomalaisinvestointeja
Yksi selvimmistä merkeistä maiden tiiviistä suhteesta on suomalaisen teollisuuden fyysinen läsnäolo Latviassa. Valmierassa toimiva Patria Latvia -yhteisyritys, joka on osa CAVS-ohjelmaa (Common Armoured Vehicle System), on tästä esimerkillinen osoitus. Laitoksessa kootaan Patria 6×6 -panssariajoneuvoja kotimarkkinoille ja vientiin. Hanke vahvistaa molempien maiden puolustuskykyä sekä luo osaavia työpaikkoja ja siirtää korkeaa valmistusosaamista.

Patria 6×6 -panssaroituja miehistönkuljetusajoneuvoja toimitetaan Ukrainalle useissa peräkkäisissä erissä.
Puolustuksen lisäksi yhteistyö innovaatioissa ja teknologiassa on kiihtymässä. Helsinkiläinen DataCrunch Oy on esimerkiksi tehnyt Latvian kanssa yhteisen konseptiehdotuksen Euroopan komissiolle AI GigaFactory -hankkeesta – merkittävästä projektista, jonka tavoitteena on kehittää turvallinen ja energiatehokas laskentainfrastruktuuri Euroopan omaa tekoälytulevaisuutta varten. Toteutuessaan hanke vahvistaisi Euroopan teknologista omavaraisuutta ja korostaisi Latvian asemaa digitaalisena keskuksena, joka kykenee isännöimään uusiutuvalla energialla toimivaa suurteholaskennan infrastruktuuria.
DataCrunchin edustajan, konsortion koordinaattorin Michael Championin mukaan AI GigaFactory -hanke on vielä alkuvaiheessa, sillä EU ei ole julkaissut lopullista hakua. Yritys on kuitenkin toiveikas:
- Haluaisimme nähdä laitoksen Latviassa, ja olemme varsin avoimia sen suhteen, että tavoitteemme on lopulta rakentaa baltialais-pohjoismainen konsortio.
Hän avaa syitä, miksi Latvia valikoitui hankkeen ehdotuskohteeksi:
- Olemme sitoutuneet käyttämään datakeskuksissamme 100-prosenttisesti uusiutuvaa energiaa, ja Latvia – joka oli vuonna 2023 Euroopan neljänneksi suurin uusiutuvan energian tuottaja – kasvattaa kapasiteettiaan edelleen. Yhdistelmä on meille ihanteellinen: vahva vihreä energia, erinomainen digitaalinen ja sähköinfrastruktuuri sekä hyvä alueellinen tasapaino. Kaikkea ei voida sijoittaa Suomeen, joten laajentuminen Latviaan on järkevää sekä energiakapasiteetin että hajautetun, resilientin verkon rakentamisen näkökulmasta. Latvian markkina on yhä suurelta osin hyödyntämätön tekoälyn datakeskuksille.
Kustannustehokasta kasvua ja vahvaa yhteyttä
Nämä kehityskulut eivät ole irrallisia menestystarinoita vaan osa laajempaa trendiä, jossa suomalaisyritykset valitsevat Latvian tuotannon, palveluiden ja teknologiakehityksen sijaintipaikaksi. Syyt ovat sekä käytännöllisiä että strategisia. Latvian sijainti Pohjoismaiden, Länsi-Euroopan ja Itä-Euroopan risteyksessä tarjoaa erinomaiset yhteydet ilmateitse, meritse ja maanteitse. Suomen vahva teollinen perusta ja tutkimus- ja kehitystyö täydentävät hyvin Latvian kustannustehokasta, ketterää ja innovaatiovetoista toimintaympäristöä.
Lisäksi Latvian hallitus panostaa aktiivisesti investointiystävälliseen ilmapiiriin. Vuonna 2025 se hyväksyi kansallisen suunnitelman ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi ja rahoituksen saatavuuden parantamiseksi tavoitteenaan nostaa FDI-kanta 22,5 miljardista eurosta 32 miljardiin euroon vuoteen 2029 mennessä. Pelkästään vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla vahvistettiin yhdeksän uutta investointihanketta 156 miljoonan euron arvosta, mikä loi yli 500 uutta työpaikkaa. LIAA:n (Latvian Invest & Development Agency) kohdennetut palvelut varmistavat sujuvan markkinoille tulon, paikalliset kumppanuudet ja kannustimet arvokkaisiin investointihankkeisiin – myös suomalaisille yrityksille.
Latvian kustannusetu on edelleen merkittävä vetovoimatekijä. Yritysten operatiiviset kulut ovat huomattavasti Suomea matalammat, mikä mahdollistaa paremmat katteet ja tehokkaan skaalautumisen. Samalla infrastruktuurin, digitaalisen valmiuden ja työvoiman taitotaso ovat korkeita – tekijöitä, jotka ovat johdonmukaisesti nostaneet Latvian EU:n kärkimaihin digitaalisten julkisten palveluiden ja internetin saatavuuden osalta.
Tiiviit yhteydet, vahvat mahdollisuudet
Suomen ja Latvian yhteys on sekä kulttuurisesti että maantieteellisesti tiivis: maat jakavat muutakin kuin rajaviivan Itämeren yli – ne jakavat näkemyksen innovaatiosta, kestävyydestä ja käytännönläheisestä yritystoiminnan kehittämisestä. LIAA:n Suomen-toimiston johtaja Gatis Ozoliņš toteaa, että suomalaisille on jo luontevaa tehdä liiketoimintaa Viron kanssa, mutta Latvia on edelleen monilta osin hyödyntämätön mahdollisuus. Hän tiivistää:
– Suomalaisyritykset, jotka ovat perustaneet tuotantoa tai liiketoimintaa Latviaan, ovat yleensä erittäin tyytyväisiä päätökseensä. He huomaavat, että latvialainen ajattelutapa on hyvin samankaltainen, ja he hyötyvät vahvasta valtion tuesta. Pienissä maissa, kuten Latviassa, valtio toimii läheisessä yhteistyössä yritysten kanssa, kun taas suuremmissa maissa yritysten, virkamiesten ja poliitikkojen välille muodostuu usein suurempi etäisyys.
Suomalaisyrityksille, jotka kartoittavat uusia laajentumiskohteita, Latvia tarjoaa yhdistelmän mahdollisuuksia, vakautta ja läheisyyttä, jota on vaikea ylittää. Se ei ole vain kätevä naapuri – se on portti skaalautuvaan kasvuun Euroopassa.
Artikkeli on rahoitettu NextGenerationEU-elpymis- ja palautumisvälineen tuella. Tekstin näkemykset ja mielipiteet ovat yksinomaan kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä heijasta Euroopan unionin tai Euroopan komission näkemyksiä. Euroopan unioni tai Euroopan komissio ei ole vastuussa niiden sisällöstä.
|
Artikkeli on ilmestynyt uusimmassa ETNdigi-lehdessä. Sen pääset lukemaan täällä. |





















