Aalto-yliopiston professori Antti Oulasvirta on saanut 2,5 miljoonan euron Euroopan tutkimusneuvoston Advanced Grant -rahoituksen käyttäjämallien tutkimiseen. Hankkeella on kunnianhimoinen tavoite: saada tekoäly ymmärtämään ihmistä nykyistä paremmin.
Teknologia on iso voimavara ihmiskunnalle, mutta edelleen siitä hyödytään liian vähän. Aalto-yliopiston professori Antti Oulasvirran mukaan yksi suurimmista syistä on se, että tietokoneet ymmärtävät ihmisten käyttäytymistä, ajattelua ja tunteita liian vähän. - Ihmiskunta saisi enemmän irti teknologiasta, jos tietokoneet ymmärtäisivät paremmin käyttäjää, hän sanoo.
Oulasvirta tutkii ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutusta ja tekee laskennallisia malleja ihmisten käyttäytymisestä. Näillä malleilla voi esimerkiksi ennustaa, miten helppoa jollekin on mobiililaitteen käyttäminen, mutta myös selittää käyttäytymistä, miksi esimerkiksi jotkut kokevat tekoälyavusteisen tekstinsyötön hankalaksi ja toiset eivät. Käyttäytymisen mallinnus on ottanut suuren harppauksen viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun koneoppimisessa on tapahtunut merkittäviä edistysaskelia.
Euroopan tutkimusneuvosto ERC myöntää Advanced Grant -apurahoja kokeneille ja erityisen ansioituneille tutkijoille poikkeuksellisten ja epätavanomaisten tieteellisten avausten tekoon. Oulasvirta on saanut aiemmin ERC:n lupaavien tutkijoiden Starting Grant -apurahan vuonna 2015.
- Aikaisemmassa ERC-projektissa pystyimme parantamaan käytettävyyttä ja käyttäjäkokemusta noin 5–25 prosenttia tapauksen mukaan. Uusilla menetelmillä saamme irti huomattavasti enemmän, hän uskoo.
Nyt rahoitettavan ERC-projektin tavoitteena on tuottaa uudenlaisia malleja, jotka ovat laajasti ja helposti sovellettavissa eri käyttökohteisiin, esimerkiksi suunnittelemaan toimiva ohjaamo autoon. Kun ohjaamoa voi testata keinotekoisella käyttäjämallilla 3D-simulaatiossa, ymmärrämme paremmin, miten parantaa teknologian käytettävyyttä. Malleilla voi myös selittää käyttäytymistä eri tilanteissa tai optimoida käyttöliittymiä, esimerkiksi www-sivuja ja valikoita.
- Visiomme on, että tulevaisuudessa voimme helpottaa tietokoneen käyttöä antamalla tekoälylle keinoja paremmin tulkita ja ennustaa ihmisten käyttäytymistä. Tämän takana on koneoppimista ja simulaatiota ihmisen kehon ja ajattelun toiminnasta. Tekoäly voi simulaation kautta löytää selitysmalleja havainnoilleen ja valita parhaan tavan toimia ihmisen kanssa. Meille ei riitä, että saamme käyttäjämallimme toimimaan, vaan onnistuessamme meillä on myös mahdollisuus keskustella käyttäjämallin kanssa siinä toimintaympäristössä, minne se on viety.
Miten tietokoneille sitten voidaan opettaa, että ihmiset ovat erilaisia? Oulasvirran mukaan hankkeessa yhdistetään kaksi lähestymistapaa. - Ensinnäkin hyödynnämme tutkimuksessamme käyttäytymistieteiden teorioita, jotka kuvaavat ihmisiä psykologian ja laskennallisten periaatteiden avulla. Toisaalta koneoppimisen avulla pystymme ensimmäistä kertaa ennustamaan suuria määriä käyttäytymistä kuvaavia muuttujia ja opettamaan käyttäytymismalleja eri ympäristöissä.
Viisi vuotta kestävän ERC-projektin lisäksi työt Suomessa jatkuvat tiiviisti myös Suomen tekoälykeskus FCAI:ssa, missä Oulasvirta vastaa FCAI:n Interactive AI -tutkimuksesta. FCAI kerää yhteen suomalaisen tekoälytutkimuksen huiput, jossa mukana ovat Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja VTT.
Kuva: Jaakko Kahilaniemi / Aalto-yliopisto
Eyeo, uusi spin-off belgialaisesta tutkimuslaitos imecistä, on kehittänyt mullistavan kameratekniikan, joka uhkaa tehdä perinteisistä RGB-värisuotimista historiaa. Yritys on onnistunut kolminkertaistamaan kuvakennon valoherkkyyden ja murtamaan nykyisten kameroiden fyysiset rajat uudella värinjakotekniikalla, joka ei enää suodata valoa pois vaan ohjaa sen tehokkaasti eri väreihin. Tämä läpimurto voi muuttaa perustavanlaatuisesti kameroiden toimintaa niin älypuhelimissa, VR-laseissa kuin turvalaitteissakin.
Business Finland on myöntänyt Jyväskylän yliopistolle merkittävän, 840 000 euron rahoituksen tutkimushankkeelle, jonka tavoitteena on tutkia generatiivisen tekoälyn (GenAI) hyödyntämistä ohjelmistokehityksen eri vaiheissa. Hanke kantaa nimeä Generative AI for the Software Development Life Cycle, ja sen kokonaisbudjetti Jyväskylän yliopiston osalta on 1,2 miljoonaa euroa, josta 30 prosenttia katetaan yliopiston omarahoituksella.
Imagination Technologies on esitellyt uuden E-Series-arkkitehtuurin, joka yhdistää grafiikka- ja tekoälylaskennan ensimmäistä kertaa samaan RISC-V-prosessoriin pohjautuvaan IP-lohkoon. Uutuus avaa tietä tehokkaammille, joustavammille ja energiaa säästäville reunalaitteille – älypuhelimista robottiautoihin.
5G RedCap -teknologia on suunniteltu kuromaan umpeen kuilua energiatehokkaiden ja erittäin nopeiden verkkojen välillä, avaten tien uuden sukupolven IoT-laitteille. Tutustu, miten tämä teknologia mullistaa 5G-ekosysteemin ja vie IoT-sovellukset täysin uudelle tasolle.