Satelliittipaikannuksen häirintä Suomessa on lisääntynyt selvästi vuoden 2022 jälkeen, ja häiriöt painottuvat erityisesti Itä-Suomeen. Maanmittauslaitos katsoo, että Suomi tarvitsee uusia teknisiä ja tutkimuksellisia ratkaisuja suojautuakseen Venäjältä tulevaa GNSS-häirintää vastaan.
Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n tuore selvitys GNSS security and resilience in Eastern Finland osoittaa, että satelliittipaikannuksen häirintä aiheuttaa jo konkreettisia ongelmia lentoliikenteelle, meriliikenteelle, pelastustoimelle sekä kriittisille infrastruktuureille, kuten televerkoille ja rahoitusjärjestelmille. Häirintä on kasvanut merkittävästi Venäjän hyökkäyssodan alettua Ukrainassa.
Raportti keskittyy teknisiin ratkaisuihin, mutta sen alueellinen ja ajallinen rajaus tekee selväksi, että kyse on rajantakaisesta, tarkoituksellisesta häirinnästä. GNSS-häiriöitä esiintyy eniten Itä-Suomessa, missä Venäjän elektronisen sodankäynnin kyvykkyydet vaikuttavat myös siviililiikenteeseen.
FGI:n mukaan Suomeen tarvitaan reaaliaikainen tilannekuvapalvelu, joka näyttäisi, missä paikannussignaalit ovat häiriintyneet ja milloin GNSS ei ole luotettavasti käytettävissä. Lisäksi tarvitaan lisää tutkimusta ja kehitystä GNSS:n varajärjestelmiin.
– GNSS-häiriöihin varautuminen ei ole yksinkertainen ongelma, vaan vaatii useita teknologioita ja pitkäjänteistä tutkimusta. Suomessa osaamista on, mutta tutkimuspanoksia tarvittaisiin selvästi enemmän, sanoo professori Sanna Kaasalainen Paikkatietokeskus FGI:stä.
Selvitys korostaa, ettei satelliittipaikannukseen voida enää luottaa yksin. Raportti suosittaa perinteisten ilmailun varajärjestelmien, kuten DME- ja tutkajärjestelmien, säilyttämistä sekä GNSS-riippumattomien paikannusmenetelmien kehittämistä. Näissä yhdistetään inertiamittauksia, kameroita, LiDAR-teknologiaa ja karttapohjaisia menetelmiä.
Venäjän aiheuttama paikannushäirintä korostaa myös drooniliikenteen haavoittuvuutta. Droonien määrän kasvaessa GNSS-häiriöt vaikeuttavat turvallista lennonhallintaa ja edellyttävät uusia toimintamalleja, toteaa projektipäällikkö Eija Joro Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.
Raportti on laadittu osana EU:n osarahoittamaa Kasvua modernista ilmaliikenteestä itäiseen Suomeen -hanketta. Sen johtopäätös on selkeä: Venäjän lisääntynyt GNSS-häirintä on pysyvä turvallisuushaaste, johon Suomen on vastattava teknologialla, tutkimuksella ja kansallisella tilannekuvalla.
Selvitykseen voi tutustua täällä.
Suuren nopeuden Ethernet-muuntajien tulee täyttää nykyaikaisille, tehokkaille verkkolaitteille asetetut vaatimukset. Niiden tehtävänä on turvata luotettava ja varma datansiirto, optimoida signaalin laatu ja tehostaa verkon yleistä suorituskykyä ja kapasiteetin hyödyntämistä.