Suomalaisen kupariverkon aikakausi astui lähemmäksi loppuaan tänään Lahdessa, kun DNA sammutti viimeisen lankapuhelinverkkoa palvelleen puhelinkeskuksensa. Harjukadulla sijaitsevan keskuksen virrat katkaisi symbolisesti DNA:n toimitusjohtaja Jussi Tolvanen.
Yksinkertainen kytkimen napsahdus päätti yli 140 vuotta kestäneen historian. Kuparilankojen kautta välitetty puheliikenne on ollut osa DNA:n ja sen historiallisten edeltäjien toimintaa jo 1800-luvun lopulta lähtien. Lahdessa lankapuhelintoimintaa harjoitettiin yhtäjaksoisesti vuodesta 1907 alkaen, yhteensä 119 vuoden ajan.
Kupariverkot olivat aikanaan suomalaisen tietoyhteiskunnan perusta. Puheliikenteen rinnalle tuli datansiirto jo 1960-luvulla, ja ensimmäiset kuitukokeilut käynnistyivät Suomessa 1970-luvun lopulla. Viime vuosina kupariverkkoa on käytetty enää rajallisesti lankapuhelinliittymiin ja vanhaan xDSL-laajakaistatekniikkaan, jonka suorituskyky ei vastaa nykyisiä tarpeita.
DNA ilmoitti kupariverkkojensa alasajosta jo vuonna 2021. Siirtymä moderneihin kaapeli-, valokuitu- ja mobiiliverkkoihin toteutettiin vaiheittain, ja viimeiset kuparipohjaiset yrityspalvelut päättyivät Lahdessa vuoden 2025 lopulla. Tämä mahdollisti viimeisen puhelinkeskuksen sammuttamisen nyt tammikuussa 2026.
Kupariverkon poistuminen on paljastanut myös yllättäviä käyttökohteita. Joissakin tapauksissa lankapuhelinyhteyksiä oli hyödynnetty esimerkiksi ohjausjärjestelmissä, joita voidaan nykykäsittein pitää varhaisina IoT-ratkaisuina. Tarpeettomaksi jääneet laitteistot ohjataan nyt kierrätykseen.
Kuparin mantteli tiedonsiirron selkärankana on siirtynyt lopullisesti kuitu-, kaapeli- ja mobiiliverkoille. DNA:n mukaan investoinnit kohdistuvat jatkossa näihin teknologioihin, jotka mahdollistavat gigaluokan yhteydet ja tulevien digitaalisten palvelujen kasvun.
Perinteisillä avaruuslennoilla on aiemmin suoritettu laskentaa yli 20 vuotta vanhalla prosessoritekniikalla, jonka avulla on selvitty sekä Maan kiertoradan että syvän avaruuden laskentatehtävistä. Viime aikoina Maata kiertävät matalan kiertoradan lennot ovat yleistyneet nopeasti, ja niihin riittää säteilynsiedoltaan ja kustannuksiltaan kevyempikin prosessoriratkaisu. Microchip on kehittänyt piirikolmikon, joka täyttää kaikki modernien avaruuslentojen vaatimukset.
