Suomessa toteutui vuonna 2025 yhteensä 977 tietomurtoa. Se tarkoittaa keskimäärin lähes kolmea onnistunutta tietomurtoa joka päivä. Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan kyberturvallisuuden uhkataso ei enää vain kasva, vaan on vakiintunut pysyvästi korkealle tasolle.
Kyberturvallisuuskeskukselle ilmoitettujen vakavien tapausten määrä pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2024. Ilmoituksia tehtiin yhteensä 20 890. Kaikki tapaukset eivät kuitenkaan päädy viranomaisten tietoon, sillä merkittävä osa raportoinnista perustuu yhä vapaaehtoisuuteen.
Vuoden aikana Kyberturvallisuuskeskus käsitteli automaattisesti yli 225 000 kyberturvallisuushavaintoa. Tämä kertoo jatkuvasta kuormituksesta ja siitä, että kyberuhat ovat arkipäiväistyneet osaksi yhteiskunnan normaalia toimintaympäristöä.
Huijaukset ja tietojenkalastelu kasvoivat voimakkaasti. Vuonna 2025 raportoitiin 16 729 huijaus- ja kalastelutapausta, eli keskimäärin yli 45 päivässä. Rikolliset esiintyivät erityisesti pankkien, viranomaisten ja terveyspalvelujen nimissä. Viesteissä hyödynnettiin yhä useammin tekoälyä, mikä lisäsi niiden uskottavuutta.
Tietomurtoyrityksiä raportoitiin 492, ja toteutuneiden murtojen määrä pysyi korkealla. Kyberturvallisuuskeskus johti vuoden aikana 18 merkittävää kyberpoikkeamanhallinnan operaatiota, joissa tuettiin hyökkäysten kohteeksi joutuneita organisaatioita.
Traficomin mukaan yksi selkeä muutos aiempiin vuosiin oli hyökkääjien nopeus. Kriittisiä haavoittuvuuksia hyödynnetään nyt minuuteissa tai tunneissa. Samalla toimitusketjujen merkitys on kasvanut, ja haavoittuvat reunalaitteet muodostavat yhä suuremman riskin organisaatioille.
Kyberturvallisuuskeskuksen asiantuntijoiden mukaan vuosi 2026 muodostaa murroskohdan. Tekoäly vahvistaa sekä hyökkääjien että puolustajien kyvykkyyksiä. Organisaatioilta vaaditaan entistä parempaa ennakointia, toimitusketjujen hallintaa ja perustason kyberturvallisuuden kuntoon laittamista.
Lisätietoja löytyy täältä.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.