Kun ihminen palaa Kuuhun, mukana ei ole vain raketteja ja avaruuspukuja. Mukana on myös uuden sukupolven muistikortti.
NASA on valinnut ProGrade Digitalin CFexpress Type B Iridium -muistikortit Artemis-kuulentojen kameroihin. Kortit perustuvat CFexpress 4.0 -standardiin, joka on tähän asti nähty lähinnä huippuluokan ammattikameroissa ja työasemissa.
Kyse ei ole vain symbolisesta valinnasta. NASA testasi kortteja säteilyn, lämpötilavaihtelujen ja pitkien yhtäjaksoisten tallennusjaksojen alla. Tuloksena oli selkeä voittaja. Tavallinen kuluttajatekniikka selviytyi ympäristössä, joka muistuttaa enemmän ydinfysiikan koetta kuin lomakuvausta.
Uuden CFexpress 4.0 -standardin ydin on PCIe Gen4 -väylä ja NVMe-protokolla. Se tarkoittaa moninkertaisia siirtonopeuksia aiempiin muistikortteihin verrattuna. Käytännössä puhutaan useiden gigatavujen sekuntinopeuksista, joilla voidaan tallentaa raakavideoita, korkearesoluutioisia still-kuvia ja pitkiä kuvavirtoja ilman katkoksia.
NASA käyttää kortteja Artemis-ohjelman käsikameroissa, joilla astronautit kuvaavat Kuun pintaa. Kamerana on erityisesti avaruusolosuhteisiin mukautettu Nikon Z9. Korttien VPG400-takuu varmistaa, että kirjoitusnopeus ei romahda kesken tallennuksen, vaikka ympäristö olisi kaikkea muuta kuin vakaa.
Mielenkiintoista on se, että kortit eivät ole perinteisiä rad-hard-avaruuskomponentteja. Ne ovat kaupallisia CFexpress-kortteja, jotka on testattu ja hyväksytty avaruuskäyttöön. Tämä kertoo paljon siitä, miten pitkälle nykyaikainen muistitekniikka on kehittynyt.
Samalla NASA toimii tahattomana suunnannäyttäjänä. Kun avaruusvirasto hyväksyy CFexpress 4.0 -kortit kriittiseen käyttöön, standardi saa painoarvoa myös maan päällä. Sama tekniikka päätyy kameroihin, teollisiin tallentimiin, drooneihin ja kenttäjärjestelmiin, joissa vaaditaan äärimmäistä nopeutta ja luotettavuutta.
Internet of Things (IoT) nähdään usein energiasyöppönä ja elektroniikkajätettä lisäävänä teknologiana. Oikein suunniteltuna ja pitkä elinkaari huomioiden IoT voi kuitenkin muodostua keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen edistämisessä – aina energiankulutuksen optimoinnista paristottomiin anturiratkaisuihin.
