Euroopan Chips-yhteisyritys Chips JU on valinnut 17 hanketta, joihin ohjataan yli 659 miljoonan euron julkinen rahoitus. Mukana on kuusi kvanttiteknologian pilottia sekä useita puolijohde- ja suunnittelutyökaluja kehittäviä projekteja. Helsingin tuoreessa seminaarissa kävi kuitenkin ilmi, että pilottilinjat ovat vasta käynnistymässä ja konkreettisia tuloksia odotetaan vielä.
Rahoituksesta yli 314 miljoonaa euroa kohdistuu kvanttiteknologioihin. Valitut hankkeet kattavat laajan kirjon toteutuksia suprajohtavista ja fotonisista ratkaisuista puolijohde- ja timanttipohjaisiin sekä trapped ion- ja neutral atom -teknologioihin. Tavoitteena on siirtää eurooppalainen kvanttikehitys laboratorioista kohti valmistusta ja rakentaa skaalautuvia kvanttipiirejä muun muassa laskennan, viestinnän ja mittaamisen tarpeisiin.
Perinteisemmän puolijohdekehityksen puolella kahdeksan ECS-hanketta jakaa yli 307 miljoonaa euroa. Ne ulottuvat koko arvoketjuun ja kohdistuvat esimerkiksi liikenteeseen, energiaan, terveyteen ja digitaaliseen teollisuuteen. Lisäksi avoimen lähdekoodin EDA-työkalujen kehitykseen ohjataan yli 37 miljoonaa euroa, mikä kertoo EU:n pyrkimyksestä vahvistaa omaa suunnitteluosaamistaan.
Kokonaisuus liittyy suoraan Chips Actin ensimmäiseen pilariin, jonka keskeinen tavoite on rakentaa Eurooppaan uutta kapasiteettia. Käytännössä tämä tarkoittaa pilottilinjoja, osaamiskeskuksia, suunnittelualustoja ja kvanttipiirien kehitystä. Chips JU:n johtaja Jari Kinaret korostaa, että seuraava kriittinen vaihe on muuttaa innovaatiot konkreettisiksi tuloksiksi.
Pilottilinjat olivat keskiössä myös Helsingissä järjestetyssä kaksipäiväisessä Chips JU -seminaarissa. Esillä oli viisi eri pilottilinjaa, joista yksi keskittyy kvanttiteknologiaan. Ensimmäiset linjat ovat jo käynnistyneet: NanoIC-pilottilinja aloitti helmikuussa ja FAMES tammikuussa.
Seminaarin anti jäi kuitenkin ainakin ensimmäisen päivän osalta yleiselle tasolle. Pilottilinjojen operaattorit ja kumppanit esittelivät pääosin omia palvelujaan, eikä varsinaisia tuloksia tai tuotantoon siirtyneitä ratkaisuja vielä nähty. Tämä korostaa sitä, että vaikka rahoituspäätökset on tehty ja hankkeet käynnistyneet, käytännön vaikutukset ovat vielä edessä.
Samalla tilaisuus tarjosi katsauksen pohjoismaiseen siruekosysteemiin. Suomessa toimii jo lähes 300 elektroniikan, fotoniikan ja kvanttitekniikan yritystä, ja alan koon odotetaan kolminkertaistuvan vuoteen 2035 mennessä. Koko Pohjoismaiden puolijohdesektorin liikevaihto on noin 5,7 miljardia euroa ja ala työllistää 22 000 ihmistä. Suunnitteluosaaminen on vahvaa kaikissa maissa, kun taas MEMS-teknologia korostuu Norjassa ja Suomessa ja tehoelektroniikka Ruotsissa. Kvanttiteknologiaa kehitetään jokaisessa Pohjoismaassa, ja Tanska on liittymässä yhteistyöhön Suomen, Ruotsin ja Norjan rinnalle.
Suomessa VTT:llä on keskeinen rooli suprajohtavien kvanttipiirien pilottilinjassa, kun taas Tampereella kehitetään erityisesti sirujen back end -vaiheen osaamista. Chips-osaamiskeskuksissa keskeisiksi sovellusalueiksi on nostettu muun muassa puolustus ja avaruus, mikä kuvastaa puolijohdeteknologian kasvavaa strategista merkitystä.
Litiumioniakkujen suorituskyky ja käyttöikä eivät riipu pelkästään itse kennosta, vaan ratkaisevassa roolissa on myös laturi. Väärä lataus voi heikentää kapasiteettia, lyhentää elinikää tai pahimmillaan vaarantaa turvallisuuden. Oikein valittu laturi ja latausstrategia taas varmistavat, että akku toimii luotettavasti vuodesta toiseen – ja jopa kymmeniä prosentteja pidempään.