Suomi jää selvästi muista Pohjoismaista jälkeen generatiivisen tekoälyn käytössä. Microsoftin tuoreen selvityksen mukaan tekoälyä käyttää Suomessa 30,6 prosenttia työikäisistä, kun Ruotsissa osuus on 37,3 ja Norjassa peräti 49,4 prosenttia. Maailmanlaajuisessa vertailussa Suomi on pudonnut sijalle 30.
Microsoftin AI Economy Instituten julkaisema Global AI Diffusion -raportti osoittaa, että tekoälyn käyttö lisääntyy lähes kaikkialla maailmassa. Vuoden 2026 toisella neljänneksellä generatiivista tekoälyä käytti 18,8 prosenttia maailman 15–64-vuotiaasta väestöstä. Osuus kasvoi edellisestä neljänneksestä yhden prosenttiyksikön.
Pohjoismaiden väliset erot ovat huomattavia. Norja sijoittuu maailmanlistalla viidenneksi 49,4 prosentin käyttöasteellaan. Ruotsi on sijalla 17 (37,3 prosenttia), Tanska sijalla 22 (32,4 prosenttia) ja Suomi sijalla 30 (30,6 prosenttia). Suomi jää Norjasta lähes 19 prosenttiyksikköä.
Suomessa tekoälyn käyttö lisääntyi edellisestä neljänneksestä 1,1 prosenttiyksikköä. Kasvu ei kuitenkaan riittänyt säilyttämään sijoitusta, vaan Suomi putosi listalla yhden sijan. Ruotsissa käyttö kasvoi 1,2 ja Tanskassa samoin 1,2 prosenttiyksikköä. Norjassa kasvu jäi 0,8 prosenttiyksikköön.
Maailman kärjessä ovat Arabiemiirikunnat ja Singapore, joissa generatiivista tekoälyä käyttää jo 73,3 ja 64,3 prosenttia työikäisestä väestöstä. Euroopan maista korkeimmalle sijoittuvat Irlanti 49,9 ja Ranska 49,6 prosentin osuuksilla.
Nopeimmin tekoälyn käyttö lisääntyi Etelä-Koreassa, jossa osuus kasvoi yhden neljänneksen aikana 3,5 prosenttiyksikköä 40,6 prosenttiin. Etelä-Korea nousi maailmanlistalla neljä sijaa 12. Yhdysvallat on vasta sijalla 21, vaikka maa johtaa monella mittarilla tekoälyn teknologista kehitystä.
Microsoftin selvitys nostaa esiin myös kasvavan kuilun kehittyneiden ja kehittyvien talouksien välillä. Globaalissa pohjoisessa tekoälyä käyttää 28,8 prosenttia työikäisistä, mutta globaalissa etelässä vain 16,2 prosenttia. Ero kasvoi toisella neljänneksellä edelleen.
Tekoälyn käyttötavoissakin on eroja. Kehittyvissä talouksissa tekoälyä käytetään suhteellisesti enemmän opiskeluun ja uusien taitojen oppimiseen. Kehittyneissä talouksissa korostuvat puolestaan tiedonhaku, ostosten suunnittelu sekä palautteen ja neuvojen pyytäminen.
Microsoftin mittaus perustuu anonymisoituun käyttötietoon, jota korjataan muun muassa laitteiden markkinaosuuksien, internetin levinneisyyden ja väestörakenteen perusteella. Se mittaa generatiivisten tekoälypalvelujen käyttöä, ei maiden tekoälyosaamista tai yritysten tekoälyinvestointeja. Microsoft myös huomauttaa, etteivät kaikki uudet tekoälypalvelut vielä sisälly mittaukseen. Seuraavassa raportissa mittausta laajennetaan, minkä odotetaan nostavan erityisesti Kiinan käyttöastetta.
Raportti löytyy täältä.
Kuva on tuotettu tekoälyllä.
5G-yhteyden rakentamiseen ei välttämättä tarvita matkapuhelinoperaattoria, SIM-kortteja eikä lisensoitua radiotaajuutta. DECT NR+ tuo 5G-standardin ominaisuuksia paikallisiin IoT-verkkoihin, joissa tarvitaan pitkää kantamaa, pientä viivettä ja luotettavaa tiedonsiirtoa. Uusi tekniikka yhdistää itsestään järjestäytyvän mesh-verkon, energiatehokkuuden ja nopean tiedonsiirron tavalla, joka haastaa monet nykyiset langattomat ratkaisut.