Yritykset siirtyvät vauhdilla kohti passkey- ja biometrisiä ratkaisuja, joissa kirjautuminen perustuu laitteen kryptografiaan, sormenjälkeen tai kasvojentunnistukseen. Taustalla on se, että varastetut tunnukset ovat edelleen yksi yleisimmistä tietomurtojen lähtöpisteistä.
Keskustelua kiihdyttää myös tuore kohu Microsoft Edgestä. Norjalainen Tietoturvatutkija Tom Rønning havaitsi, että Edge lataa kaikki tallennetut salasanat käynnistyksen yhteydessä RAM-muistiin selväkielisinä. Tämä tapahtuu, vaikka käyttäjä ei koskaan avaisi kyseisiä sivustoja. Microsoftin mukaan kyse on ”suunnitellusta ominaisuudesta”, ei haavoittuvuudesta.
Tutkijoiden mukaan ongelma korostaa juuri sitä, miksi selainpohjainen salasanamalli on tullut tiensä päähän. Jos hyökkääjä pääsee koneeseen käsiksi esimerkiksi haittaohjelman tai ylläpitäjätunnusten kautta, muistissa olevat tunnukset voidaan poimia suoraan käyttöön.
Samalla myös viranomaiset muuttavat linjaansa. Britannian on jo ilmoittanut haluavansa vähentää riippuvuutta salasanoista kokonaan.
Turvayhtiöiden mukaan kyse ei enää ole siitä, ovatko salasanat liian heikkoja. Ongelma on itse toimintamallissa. Ihmiset kierrättävät tunnuksia, hyökkääjät ostavat niitä dark webistä ja tekoäly automatisoi hyökkäykset ennennäkemättömällä nopeudella.
Ensimmäiset tietokoneiden salasanat kehitettiin 1960-luvun alussa Massachusetts Institute of Technology:n Compatible Time-Sharing Systemiin eli CTSS-järjestelmään. Kyse oli yhdestä maailman ensimmäisistä aikajakojärjestelmistä, jossa useat käyttäjät käyttivät samaa tietokonetta omilla käyttäjätunnuksillaan.
Salasanan tarkoitus oli aluksi hyvin käytännöllinen: estää muita käyttäjiä lukemasta toistensa tiedostoja ja käyttämästä heidän laskenta-aikaansa. Ehkäpä salasan on nyt aika päästää eläkkeelle täysin palvenneena.
