Ensimmäinen reaktio Nokian ja Microsoftin kauppaan on varmasti useimmilla shokki. Yllätys kännykkäpuolen myynti ei voi olla kenelläkään.
Lopullinen ratkaisu tuntuu aina juuri siltä. Lopulliselta. Kotimaisesta näkökulmasta katsottuna seuraava kysymys on, mitä kauppa merkitsee Suomen kannalta? Mitä se merkitsee suomalaisen insinööriosaamisen kannalta? Mitä se merkitsee suomalaisen innovaation kannalta?
Todennäköisesti lopputulema on -asiaankuuluvan suruajan jälkeen- positiivinen. Jäljelle jäävä Nokia, siis noin puolet nykyisestä, on elinvoimainen, innovatiivinen, terve ja rahaa tekevä yritys. Verkkopuolen tilanne on selkeytynyt, karttojen laatua ei kukaan kyseenalaista ja Nokian tutkimuspuoleltakin tulee edelleen mullistavia ratkaisuja.
Nyt Nokian varjossa eläminen voidaan vihdoin lopettaa. Suomalainen insinööri voi keskittyä siihen, missä hänen tulevaisuutensa oikeasti on: uusien innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen teollisuuteen. Oli kyse sitten koneohjauksesta, automaatioratkaisuista tai sulautetuista ohjelmistoista, näissä suomalaisella kehittäjällä on vielä paljon annettavaa.
Ennustan, että Microsoft ajaa Lumialla kiville vielä kovaa. Suomessa on aina ollut melkoinen harha Nokia-keskustelussa. Totta on, että Lumia on ollut hyvin edustettuna Suomen myydyimpien mallien listalla, mutta Suomen merkitys maailman markkinoiden kannalta on marginaalinen. Käytännössä olematon.
Nokian uusien mallien menestys ei riipu raudasta. Sitä kiittelevät monet ulkomaisetkin alan analyytikot. Menestys ei edes välttämättä riipu käyttöjärjestelmästä, vaikka useimmat eivät halua Windowsia kännykkäänsä.
Nokia ei haluta, koska se ei ole haluttava. Haluttavuus on taas asia, jota on erittäin vaikea saavuttaa kun sen on kerran menettänyt. Siinä puheella ”kolmannesta ekosysteemistä” ei ole pienintäkään merkitystä.
Kaikki päättyy aikanaan. Jokainen dynastia kaatuu.
PS. Hieman ironista on se, että kun Suomen teollisuushistorian suurin uutinen julkaistaan, on itse lentokoneessa kaiken tiedon saavuttamattomissa. Mutta aina ei voi voittaa, vaikka olisi seurannut vuosia yhtiön nousua matkapuhelinmaailman huipulle ja lopulta sen luisua alas korkeuksista.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
