Euroopan komissio on päättänyt vapauttaa EU:n Kopernikus-ohjelmassa keräämän data yritysten hyödynnettäväksi uuden liiketoiminnan luomiseksi. Ensimmäiset Kopernikus-satelliitit on tarkoitus laukaista huhtikuun aikana, mutta avaruudessa on jo monia satelliitteja, joiden tuottamaa tietoa voi käyttää liiketoiminnassa.
Tekesin asiantuntija Erja Ämmälahden mukaan sateliittidataa voitaisin hyödyntää esimerkiksi kuluttajakäyttöön tulevissa palveluissa. - Tekes kannustaa yrityksiä kehittämään uusia tapoja ja uutta liiketoimintaa satelliittidatan hyödyntämiseksi, hän kertoo.
Hyvä esimerkki satelliittidatan hyödyntäjästä on rakennusalan ohjelmistoja kehittävä Vianova. Yritys käyttää satelliittidataa visualisointiprojekteissa ja mallinnushankkeissa ja hakee voimakasta kasvua Euroopasta, Aasiasta ja erityisesti Yhdysvalloista.
Vianovan asiakkaita ovat esimerkiksi Tampereen kaupunki ja Länsimetro. Viime vuonna viiden miljoonan euron liikevaihtoon yltänyt yritys työllistää 35 henkeä Suomessa.
- Hankkeissa, joihin osallistumme, käytetään satelliittidataa muun muassa maanmittauksessa ja paikannuksessa, automaattisten rakennuskoneiden ohjauksessa sekä hankkeiden esisuunnittelussa, kertoo Vianovan Ville Herva.
Hänen mukaansa data sellaisenaan ei liiketoimintaa vielä tuo, vaan tieto pitää saada mahdollisimman vaivattomasti tehostamaan suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon prosesseja.
Satelliittipalvelujen tutkimus- ja kehitysryhmän päällikkö Jyri Heilimo kertoo Ilmatieteen laitoksen hyödyntävän satelliittidataa sekä ilmaiseksi tarjottavissa että kaupallisissa palveluissa.
- Ilmatieteen laitos vastaanottaa satelliittidataa sekä Sodankylässä että Kumpulassa. Sodankylässä vastaanotetaan dataa lumi-, jää- ja pilvipeitteen laajuuden arviointiin sekä vedenlaadun mittaamiseen. Vastaanotamme ja myymme myös Cosmo-SkyMed-tutkasatelliittien dataa Suomessa ja lähialueilla, kuten Ruotsissa ja Baltiassa, Heilimo kertoo.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
