Huawei järjesti tänään aamiaistilaisuuden, jossa yhtiön Suomen tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Mikko Terho korosti Suomessa tehtävän tutkimuksen merkitystä yhtiön kulutuselektroniikan laitteissa. Yhteensä yhtiöllä on Suomessa 400 tuotekehittäjää ja tänä vuonna t&k-investointien määrä kasvaa lähes 80 miljoonaan euroon.
Huaweilla on Suomessa kaksi tuotekehityskeskusta. Helsingissä kehittäjiä on 300 ja he työskentelevät uusien tuotekonseptien, tietoturvan, antennien sekä ohjelmistojen parissa. Tampereen Hervannassa yhtiöllä on sata työntekijää kamera- ja audiolaboratoriossa.
Terhon mukaan esimerkiksi Helsingin antennilaboratorio on Huawein suurin kulutuselektroniikkapuolen antennien kehitysyksikkö. - Uudet tuotteet sisältävät aina muutaman antennin, jonka tämä tiimi on kehittänyt, Terho kertoi.
Hän muistutti, että puhelimessa on useita kymmeniä antenneja. Osa niistä on antenniryhmiä, jotka muodostavat yhden komponentin. – Tällaisia käytetään esimerkiksi mikroaaltoalueella.
Niinpä esimerkiksi Huawein mikroaaltotaajuuksilla toimivisa puhelimissa on Helsingissä kehitettyä antennitekniikkaa. Tällä hetkellä moni laitevalmistaja integroi puhelimiinsa UWB-antenneja, mutta niistä Terho ei innostu. – Antenniteknisesti UWB ei ole iso ongelma, mutta tekniikalla ei ole vielä selkeää käyttötarkoitusta kännykässä. Lähinnä sitä on käytetty senttimetriluokan paikannukseen, mikäli olisi järkevämpää toteuttaa mobiiliverkossa, Terho arvioi.
Antennien ja modeemien vastaanottimien – Balong 5000 -modeemin vastaanotinta Terho pitää eräänlaisena lippulaivatuotteena - lisäksi Huawei on Helsingissä keskittynyt ohjelmistoihin ja tietoturvaan. - Helsingissä on kehitetty esimerkiksi Huawei-käyttöjärjestelmän protoa vuosina 2015-2017 alkaen, HMS-alustan selainmoottori, käyttöliittymäkirjastoa, grafiikkaa, Terho luettelee.
Tällä hetkellä Huawei työstää uutta Harmony OS -käyttöjärjestelmää, joka on tiettävästi ensi vuonna tulossa myös yhtiön älypuhelimiin. Senkin osia Suomessa koodataan. Ja onhan HMS-alustan uusi Quick App -sovellus sekin kehitetty Suomessa, samoin uusien puhelimien Petal-hakukone.
Miksi Huawei sitten aikanaan tuli Suomeen. Tarkkaa vastausta Terho ei osaa sanoa. – Tietysti Nokia tunnetaan kaikkialla. Huawei tiesi lisäksi, että Linuxin kehittäjä Linus torvalds on Suomesta.
Ehkä siksi on vain luontevaa, että Huawei kehittää Ruoholahdessa myös Linux-käyttöjärjestelmän ydintä. Helsingin koodaajien käsialaa on myös turvalohko, joten Huawei-laitteiden salasanat tallennetaan.
Kuva: Huawei, tutkimuskeskus, Tampere
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
