Aalto-yliopiston tutkijat ovat osoittaneet, että älypuhelimen akun elektrodit ovat uusiokäytössä lähes uutta vastaavia. Seuraavaksi tutkitaan sähköautojen akkujen osien kierrätettävyyttä. Tällä voitaisiin säästää merkittävästi kallisarvoisia raaka-aineita sekä energiaa.
Sähköautojen, älypuhelinten ja kannettavien laitteiden yleistyminen lisää akkujen valmistusta arviolta 25 prosenttia vuosittain. Monista akuissa käytetyistä raaka-aineista, kuten koboltista, on tulevaisuudessa pulaa. EU-komissio valmisteleekin uutta akkuasetusta, jonka mukaan akkujen koboltista täytyisi kierrättää 95 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Nyt Aalto-yliopiston tutkijat ovat keksineet, että litiumioniakkujen kobolttia sisältävät elektrodit voidaan käyttää sellaisinaan uudelleen, kun ne kyllästetään uudelleen litiumilla. Näin säästetään kallisarvoisia raaka-aineita ja todennäköisesti myös energiaa verrattuna perinteiseen kierrätykseen, jossa murskatuista akuista erotellaan metallit sulatuksella tai liuotuksella.
- Olemme tutkineet aiemmin litiumkobolttioksidiakkujen ikääntymistä ja huomanneet, että yksi keskeisiä syitä akun toiminnan heikkenemiseen on litiumin kuluminen elektrodin materiaalista. Rakenteet voivat kuitenkin säilyä suhteellisen ennallaan, joten halusimme selvittää, voiko ne hyödyntää uudelleen, sanoo Aalto-yliopiston professori Tanja Kallio.
Litiumioniakkuja käytetään esimerkiksi puhelimissa ja kodinelektroniikassa. Akuissa on kaksi elektrodia, joiden välillä sähköisesti varautuneet hiukkaset liikkuvat. Litiumkobolttioksidia käytetään toisessa elektrodeista, ja toinen elektrodi koostuu valtaosassa akuista hiilestä ja kuparista.
Perinteisissä kierrätysmenetelmissä akkujen raaka-aineita häviää jonkin verran. Niissä litiumkobolttioksidi myös muuttuu muiksi kobolttiyhdisteiksi, jotka vaativat työlään kemiallisen jalostusprosessin takaisin elektrodimateriaaliksi. Uudessa menetelmässä kobolttiyhdiste voidaan hyödyntää suoraan oikeassa muodossaan, kun pois kulunut litium palautetaan elektrodiin teollisuudessa yleisesti käytetyn elektrolyysiprosessin avulla.
Tutkimus osoitti, että uudelleen litiumilla kyllästetyn elektrodin suorituskyky oli lähes yhtä hyvä kuin uudesta materiaalista valmistetun. Kallio uskoo, että jatkokehityksen myötä menetelmä sopii myös teolliseen mittakaavaan.
Seuraavaksi tutkijoiden tavoitteena on selvittää, voisiko samaa menetelmää käyttää myös nikkelipitoisiin sähköautojen akkuihin.
Tutkimus on julkaistu ChemSusChem-lehdessä.
Kuva: Aalto-yliopisto
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
