Autoista on tulossa sähköllä toimiva, verkkoon jatkuvasti kytkeytyneitä tietokoneita. Tämän takia Volvo siirtää ohjelmistokehityksen yhtiön sisälle parantaakseen autojensa ohjelmistokäyttöisiä toimintoja ja ominaisuuksia. Jo nyt yhtiön ensimmäinen Recharge-katumaasturi perustuu omaan käyttöjärjestelmään, jonka nimi on VolvoCars.OS.
Volvo järjesti eilen virtuaalisen Tech Moment -tapahtuman, jossa yhtiö esitteli laajasti tulevaisuuden suunnitelmiaan niin sähköistymisestä, turvallisuuden parantamisesta kuin verkottumisesta. Yhtiön tavoitteena on tullut vain sähköautoja valmistavaksi yhtiöksi vuoteen 2030 mennessä.
Volvon mukaan oma käyttöjärjestelmä tekee kehitystyöstä nopeampaa ja joustavampaa, ja yhdessä säännöllisten automaattisten päivitysten kanssa tavoitteena on tehdä asiakkaiden autoista päivä päivältä entistä parempia. VolvoCars.OS toimii kattojärjestelmänä sähköisille Volvoille. Se käsittää yhtiön eri käyttöjärjestelmiä sekä pilven ja muodostaa yhden yhteisen ohjelmistoympäristön. Sen alla toimivia käyttöjärjestelmiä ovat Android Automotive OS, QNX, AUTOSAR ja Linux.
Useiden sovellusrajapintojen (API), kuten aikaisemmin ilmoitetun Extended Vehicle APIn, kautta VolvoCars.OS antaa kehittäjille pääsyn auton sisäisiin ominaisuuksiin, kuten anturitietoihin ja käyttöliittymiin, sekä pilvipohjaisiin ominaisuuksiin asiakkaan suostumuksen mukaan. Tämä antaa kehittäjille mahdollisuuden luoda uusia palveluja ja sovelluksia Volvon autoihin.
- Kehittämällä ohjelmiston yhtiön sisällä voimme lisätä kehitysnopeutta ja parantaa Volvoja nykyistä nopeammin. Aivan kuten älypuhelimessa ja tietokoneessa, uusia ohjelmistoja ja ominaisuuksia voidaan ottaa käyttöön nopeasti langattomilla päivityksillä, joiden ansiosta automme paranevat ja kehittyvät ajan kuluessa, sanoo Volvon teknologiajohtaja Henrik Green.
Jotta Volvo voi todella hyötyä sisäisestä ohjelmistokehityksestä, se keskittää tietojenhallinnan täyssähköautoissa ydinjärjestelmään vähentäen monimutkaisuutta. Enää ei ole tarvetta luottaa useisiin ympäri autoa oleviin elektronisiin ohjausyksiköihin, vaan ohjelmisto voi toimia tehokkaassa tietojenhallintajärjestelmässä.
Tietojenhallintajärjestelmä esitellään ensimmäisen kerran ensi vuonna 2022 paljastettavassa uudessa Volvo -mallissa. Se koostuu kolmesta päätietokoneesta, jotka tukevat toisiaan toimintojen prosessoinnissa, tekoälyssä, yleisessä tietojenkäsittelyssä sekä tieto- ja viihdejärjestelmässä.
Siirtyminen keskitettyyn järjestelmään antaa Volvolle mahdollisuuden asteittain erottaa laitteisto ohjelmistosta. Tämä tarkoittaa, että yhtiö voi käyttää tiheämpiä laitteistosyklejä, jolloin uusiin Volvo -malleihin voidaan aina asentaa viimeisin laitteisto.
Volvo suorittaa siirtymän sisäiseen ohjelmistokehitykseen ja keskitettyyn tietojenhallintaan yhdessä johtavien teknologiayritysten kanssa. Näihin lukeutuvat NVIDIA, jonka kanssa Volvo tekee yhteistyötä järjestelmissä, ja Google, joka on yhteistyökumppani tieto- ja viihdejärjestelmien kehitystyössä.
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
