Supertietokoneiden suorituskyky rankataan kaksi kertaa vuodessa ja japanilainen Fugaku on tällä hetkellä selvästi tehokkain kone. Mutta ovatko superkoneet energiatehokkaita? Itse asiassa eivät. Älypuhelimien sovellusprosessorit ovat monin verroin energiatehokkaampia.
Virtapiheimmän, jos superkoneita voidaan sellaisiksi kutsua, titteli menee sekin Japaniin. Superkoneiden Green500-listan kärkeen nousi uusimmassa listauksessa Preferred Networksin MN-3 (kuvassa). Se perustuu Xeon Platinum 8260M-suorittimiin sekä aritmetiikkaan erikoistuneeseen MN-Core-prosessoriin. MN-3 laskee 29,70 gigaflopsia (luikulukuoperaatiota) yhdellä kulutetulla watilla.
Green500-listan kakkosena on Floridan yliopiston HiPerGator AI -järjestelmä, jonka lukema on 29,52 gigaflopsia watilla. Kone perustuu Nvidian suorittimiin, siinä 138 888 laskentaydintä, mikä on selvästi eniten Green500-listalla. Varsinaisella top500-listalla HiPerGator on sijalla 22, kun MN-3 on vasta sijalla 337.
Kolmantena listalla on Cambridgen yliopiston Wilkes-3 -järjestelmä. Dell-pohjainen järjestelmä yltää 28,14 gigaflopsiin yhtä wattia kohti. AMD:n EPYC 7763 -prosessoreihin ohjaava järjestelmä yltää varsinaisella ytop500-listalla sijalle 101.
Miten superkoneiden suhteellinen suorituskyky vertautuu esimerkiksi älypuhelimien prosessoreihin? Jos katsotaan Qualcommin Snapdragon 888 -prosessoria, joka löytyy useasta tämän hetken lippulaiva-Androidista, sen tehobudjetti on viisi wattia. Benchmark-testeissä SD888 on yltänyt lukemaan 1720.
Näin wattia kohti liukulukuoperaatioiden suorituskyky on selvästi parempi kuin superkoneissa. SD888:n teoreettinen lukema on yli 300 eli sen suorituskyky wattia kohti on yli 10-kertainen energiatehokkaimpaankin superkoneeseen verrattuna.
Tämä ei ole niin yllättävää. Jo viisi vuotta sitten vertailtiin Samsung Galaxy S6:n ja Sonyn Playstation 2:n energiatehokkuutta. Puhelin, joka nykyään tuntuisi auttamattoman hitaalta, oli jo tuolloin 39 kertaa energiatehokkaampi kuin markkinoiden tehokkain pelikonsoli.
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
