CAN-väylä on ollut äärettömän suosittu. Käytännössä itä käytetään siirtämään signaaleja kaikissa liikkuvissa ajoneuvoissa. Väylän rajoitukset alkavat kuitenkin tulla yhä ilmeisimmiksi esimerkiksi ADAS-järjestelmien ja kameroiden määrän kasvaessa. Sen tilalle tulee ethernet.
CAN-väylä tuli markkinoille vuonna 1991. Se korvasi laitteiden väliset erilliset IO-linjat 2-johtoisella viestiväylällä. Fyysinen kerros ja protokolla oli erotettu, joten väylä kesti hyvin kohinaa. Väylä on reaaliaikainen ja edullinen hyödyntää, joten sen suosio on helppo ymmärtää.
CAN-väylällä on kuitenkin rajoituksensa. Alkuperäisen datanopeus oli rajoitettu yhteen megabittiin sekunnissa ja pian kymmenen vuoden ikäinen FD-laajennus (flexible datarate) nosti nopeuden 5 megabittiin. On selvä, ettei esimerkiksi resoluutiotaan jatkuvasti kasvattavien kameroiden ja ECU-yksiköiden välistä dataliikennettä voi perustaa CAN-väylän varaan.
Tällä hetkellä autoelektroniikassa onkin menossa selvä vallankumous. CAN-väylä on korvautumassa ohjelmistopohjaisilla arkkitehtuureilla ja ethernet-yhteyksillä. Fyysisenä linkkinä ethernet tukee jopa 10 gigabitin datayhteyksiä.
Ethernet-standardeihin ollaan tuomassa laajennuksia, jotka tekevät väylästä entistä sopivamman ajoneuvoihin. Yksi luontainen etu ethernetillä on hyvä tuki ohjelmistopäivityksille ja sitä myötä kyberhyökkäyksiä vastaan.
Sähköajoneuvot ovat osaltaan vaikuttamassa CAN-väylän katoamiseen. Moni uusi autonvalmistaja on täysin uusi toimija, eikä niillä ole vanhaa perintöä vaikuttamassa. Siksi väyläratkaisut mietitään usein CAN-väylä unohtaen.
Tämä näkyy autoteollisuuden ethernet-ohjainten markkinoilla. Vuonna 2019 markkina oli kooltaan 1,6 miljardia dollaria, mutta vuonna 2024 puhutaan jo lähes viidestä miljardista dollarista. Kun autojen kokonaismarkkina ei kasva merkittävää vauhtia, tämä tarkoittaa vääjäämättä markkinoita 30 vuotta hallinneen CAN-väylän aseman kutistumista.
Kuva: Rohde & Schwarz