Arm on ilmoittanut, että sen älypuhelinpiirit muuttuvat ensi vuonna täysin 64-bittisiksi. Tämä tarkoittaa, että puhelimet eivät enää tue 32-bittisiä sovelluksia. Mitä käyttäjän pitää tehdä maailman nyt muuttuessa 64-bittiseksi? Onneksi ei oikeastaan yhtään mitään.
64-bittisyys ei ole mitään uutta älypuhelimissa. Jo vuonna 2013 Apple toi iPhone 5s -mallissa markkinoille ensimmäisen 64-bittisen prosessorin. Android-leiri seurasi pian perässä, mutta tähän asti Arm-pohjaisissa puhelimissa on voitu käyttää sekä 32- että 64-bittistä koodia. Nyt 32-bittisyys jää Arm-piireissä vain sulautettuihin mikro-ohjaimiin.
Arm esitteli 64-bittisen tuen Armv8-arkkitehtuurissa ja tuki luonnollisesti jatkuu Armv9:ssä. Nämä molemmat ovat myös taaksepäin yhteensopivia aiempien vain 32-bittisten Arm-arkkitehtuurien kanssa. Tämä tarkoittaa, että periaatteessa Cortex-A-prosessorit voivat ajaa 32- ja 64-bittistä koodia ja vaihtaa niiden välillä lennossa. Käyttäjät eivät huomaa eroa 32- ja 64-bittisen koodin välillä.
Tällä hetkellä Arm:n valikoimassa on joitakin Armv8-pohjaisia Cortex-A-ytimiä, jotka ovat vain 32-bittisiä kuten Cortex-A32. Samoin on vain 64-bittistä koodia tukevia kuten Cortex-A34 ja Cortex-A65. Näitä ei käytetä älypuhelimien prosessoreissa.
Useimmat Cortex-A-prosessorit tukevat sekä 32- että 64-bittisiä tiloja. Jos puhelimessasi on esimerkiksi uusin Snapdragon 888 -piiri tai joku muu Qualcommin uusimmista, ei laitteesi enää ole tukenut 32-bittisiä käyttöjärjestelmiä. Käyttäjä ei tätä ole yleensä edes huomannut.
Uusien Cortex-X2- ja Cortex-A510-yitmien myötä tuki on poistunut myös 32-bittisille sovelluksille. Elokuun alussa Google Playsta ei enää löydy sovelluksia, jotka eivät tue 64-bittisiä versioita niille Android-puhelimille, joissa tukea 32-bittisyydelle e enää ole. Mikäli laitevalmistaja jatkossa haluaa tukea 32-bittisiä sovelluksia, ainoa mahdollinen Arm-ydin on Cortex-A710. Kaikkien muiden kanssa joutuu siirtymään kokonaan 64-bittiseen maailmaan.
Summa summarum: käyttäjä ei 32-bittisten sovellusten kuolemaa juuri huomaa. Applen iOS-sovellusten on ollut pakko tukea 64-bittisiä sovelluksia jo helmikuusta 2015 lähtien. MacOS-puolella 32-bittisyys on kadonnut aikaa sitten, mutta Windows- ja Linux-maailmassa tuki 32-bittisille sovelluksille elänee vielä pitkään.
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
