Viimeisen 10 vuoden aikana sähköautojen hinnat ovat Kiinassa laskeneet lähes puoleen. Samaan aikaan keskihintojen nousu jatkuu sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Mikäli julkisia panostuksia sekä autojen hintaan että latausinfraan ei nopeasti kiihdytetä, Suomessakaan ei ole mahdollista saavuttaa sähköautoille asetettuja tavoitteita.
JATO Dynamicsin tuore raportti osoittaa, että vaikka hallitukset ja poliittiset päättäjät ovat epäilemättä oivaltaneet ympäristötekojen merkityksen ja vihreyden, tämä into ei ole siirtynyt poliittisiin päätöksiin. Kohtuuhintaisia sähköautoja ei yksinkertaisesti tehdä riittävästi useilla markkinoilla.
Kun sähköauton keskihinta on maailman suurimmilla sähköautojen markkinoilla Kiinassa laskenut lähes puolet (47 %) vuodesta 2011, Yhdysvaltain ja Euroopan markkinoilla sähköautojen hinnat ovat nousseet samalla ajanjaksolla 38 ja 28 prosenttia.
Kiinan menestys kohtuuhintaisten sähköautojen tuottamisessa johtuu useista tekijöistä, kuten hallituksen päätöksestä investoida voimakkaasti kotimarkkinoille jo vuodesta 2009. Nykyään Kiinan kuluttajat voivat ostaa upouuden sähköauton jopa 3700 eurolla. Sitä vastoin sähköauton keskimääräinen vähittäismyyntihinta Yhdysvalloissa nousee edelleen nopeasti. Tällä hetkellä sähköauton saa jenkeissä keskimäärin 36 200 eurolla, kun hinta vuonna 2011 oli 26 200 euroa.
Euroopassa tilanne on suoraan sanottuna surkea. Toukokuussa 2021 sähköautot olivat keskimäärin 52 prosenttia kalliimpia kuin polttomoottoriautot Iso-Britanniassa. alankomaissa ero oli 54 prosenttia. Saksassa sähköautosta joutuu maksamaan keskimäärin 39 755 euroa, kun bensa- tai dieselkäyttöisen auton saa kolme tonnia edullisemmin.
Norja on ainoa poikkeus Euroopassa. Vuonomaassa sähköauton keskimääräinen vähittäismyyntihinta on 44 500 euroa, kun polttomoottorilla varustetun ajopelin keskihinta on 53 000 euroa.
JATO Dynamics muistuttaa, että poliittisella ohjauksella on ollut merkittävä vaikutus sähköautoilun yleistymiseen. Esimerkiksi USA:ssa verohelpotukset ovat kasvattaneet premium-luokan sähköautojen myyntiä. Monessa Euroopan maassa autoilun sähköistyminen on hidastunut, koska poliittisilla päätöksillä on yritetty lähinnä hankaloittaa polttomoottoriautojen käyttöä. Tilastot ja kokemukset viimeisen 10 vuoden ajalta osoittavat, että tämä strategia on yksinkertaisesti väärä.
Tämä näkyy myös uusien autojen myyntitilastoissa selvästi. Esimerkiksi heinäkuussa täyssähkö- ja hybridiautojen osuus kaikista uusista autoista oli Euroopassa 17 prosenttia. Luu on toki parempi kuin vuodentakainen 9 prosenttia, mutta mikäli tavoitteena on autokannan sähköistyminen, vauhti on auttamatta liian hidas.
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
